Kalaseitani; ei oikein tänäänkään hymyillyt. Kymmenkunta kiloista lahnaa; no savulahnaa riittää asiakkailleni. Kaksi alle kiloista kuhanpentua, toinen 0,75 ja toinen 0,7kg. Molempien mitta n 42cm (laki vaatii 37cm). Kutemattomia kaloja. Valitettavasti molemmat olivat jo niin huonossa "hapessa", etteivät olisi selviytyneet takaisin. Verestys kuitenkin sujui hyvin.
Joku keittiömestari olisi tokaissut; ihanteellisia "annoskaloja", niinpä niin. Tämänkokoisten kuhien pyynti on ehdottomasti ryöstökalastusta. Muuten kun ryöstökalastuksesta puhutaan, aina tulevat mieleen Etelä-Euroopan maat. Osataan sitä meilläkin, nimittäin valtaosa varsinkin rannikkoalueen kuhista kuuluu em kastiin.
SAKL vieläpä haki erioikeuden 40mm verkkojen käyttämiseen ammattikalastuksessa, vaikka valtaosalla vesistöistä on silmäharvuus määrätty 50-55mm ja kuhan alamitaksi 40-45cm. Tämä on todellinen ristiriita lainsäädännön, kalakantojen, kalastuksen eettisyyden jne suhteen.
Silmäharvuuden nostaminen kuhavesissä vaikkapa 60mm kokoon ei tuota kovinkaan suurta hyötyä; tänäänkin pari kaksikymmensenttistä verkoissani, 60mm verkot, onneksi eläviä ja vapautettavia. Kuha tarttuu nykyisiin pehmeisiin havaksiin koostaan huolimatta (esim iron silk) tehokkaasti. Ei auta materiaalien kieltäminen, silmäkokojen lisääminen. Kevätkalastus niin uistimilla kuin verkoillakin pitäisi kuukaudeksi rauhoittaa kuhavesissä. Kuhan alamitta pitäisi kiireesti nostaa tuonne 45-50cm; myytävien ja ylösotettavien kuhien osalta. Myyntikalassa ei pitäisi yksiselitteinen selvitys, että on Peipsijärven kuhaa, riittää, se tulisi myöskin näyttää toteen.
Olemme kuhan suhteen, sama koskee lohikaloja(järvilohi, meritaimen, merilohi, nieriä, harjus ym) , aivan yhtä suuria ryöstökalastajia kuin muutkin kalastajat maailmalla; ahneita.
Suomalainen villikala on niin arvokasta kalavalkuaista meille suomalaisille, että meidän tulisi ymmärtää ja oivaltaa vesiemme valtavat luonnonkalavarat; opetella hyödyntämään niitä, kalastajat jalostakoot saalistaan kotitalouden käyttöön; fileeraus, kylmäsavustus, lämminsavustus, kalan purkitus jne. Näin menetellen kalastajankin tilipussi olisi täydempi. Valitettavasti aniharvat kalastajat ovat ymmärtäneet tämän.
Kalatukkuun myyminen johtaa usein massapyyntiin ja kalastajan tulot eivät nouse juurikaan.
Olen usein maininnut, että vasta sitten yhteiskunnalla ja kuluttajalla menee huonosti kun kalakauppiaan tiskiltä löytyy särkikalaa, salakkasäilykkeitä, paistettuja kuorreita jne. Se aika voisi kotimaisen villikalan osalta olla hyvinkin edullinen suuntaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti