Joulukuu alkoi.

Tuorein säähavainto: 1.12.2011 5:00 Suomen aikaa

Lämpötila0,6 °C	Kosteus98 %
Kastepiste0,3 °C	Lounaistuulta3 m/s
Paine1012,0 hPa Alkoi sitten joulukuu ja sulaveden kalastus jatkuu. Viime vuonna sain verkot jään alle 7.12. Tänä vuonna tuskin ehtii loppuvuoden aikana, en usko. Voi tulla pitkä "rospuuttokausi", eli se aika kun rannat vähän jäätyvät ja sulan veden kalastus päättyy mutta jäät vahvistuvat hitaasti. Villi veikkaukseni on, että ehkä tammikuun puolessa välissä. No, minäpä kävin sitten verkot; 240m, ei mitään. Näin se vaan menee, olosuhteet mitä mainioimmat. Se oli sellainen päivä, tämä päivä.

Viimeinen marraskuuta.

Paikalliset säähavainnot

Havaintoasema:Jokioinen Jokioisten observatorioJokioinen Jokioisten observatorio AWSSomero SalkolaSalo Kiikala lentokenttä

Tuorein säähavainto: 30.11.2011 8:00 Suomen aikaa

Lämpötila6,3 °C	Kosteus87 %
Kastepiste3,7 °C	Etelätuulta8 m/s
Paine1002,4 hPa	Tämmöinen sää ja tämmöinen saalis; Kuha 3,690kg ja toinen 1,300kg, muutama lahna ja yksi kuha laitettu kasvamaan. Eipä tämä mikään ihmeellinen saalis ole mutta kun kalat jalostetaan itse; otetaan talteen kaikki fileerausjäämä, fileet fileinä tai kylmäsavustettuna asiakkaille, kotiinkin jää vielä kalaruokatarpeet. Tämä on pienkalastajan arkea.

Savukalamoussee.

Oma versioni savukalamousseesta;

'

Tarveaineet:

- n 1kg savustettu lahna, irroittele lahnasta kaikki lihat, pikkuruodot eivät haittaa.

- 1/2dl ruokakermaa

- pilkottua ruohosipulia 1dl

- 1rl tomaattipyrettä

- 3 rkl voita

- 1 rkl kuivaa tilliä

- 1rkl oliiviöljyä

- 1tl valkopippuria

- 1tl vuorisuola/curry/kookoshiutale-seosta

- 1/2tl cayennepippuria

Kaada kaikki ainekset kulhoon ja sekoita tehosekoittimella tahnaksi. Anna maustua jääkaapissa vuorokauden. Eipä juuri parempaa levitettä leivälle ole, eikä muuta kaipaa.

Pakkasaamun toiveita.

Tuorein säähavainto: 29.11.2011 5:00 Suomen aikaa

Lämpötila-1,9 °C	Kosteus96 %
Kastepiste-2,5 °C	Länsituulta2 m/s
Paine1010,0 hPa Tämmöisenä se aukeni tämä aamu. Verkoille valmistaudun. Jonkin tunnin päästä sitten selviää tulos, ainakin uusi kuu on jo syntynyt ja tuo ilmanpainekkin antaa odottaa saalista. No, tulihan sitä niinkuin arvelinkin. Kaksi kuhaa; 1,985kg ja 1,69kg. Lisäksi kolme ihan savustuskelpoista lahnaa. Kyllä se vaan aktivoi, niin ihmistä kuin eläimiäkin tuo kuu ja sen kulloinenkin kierto. Olihan aivan upea aamu, pakkasta 3astetta ja vesi korkeimmillaanm kuin milloinkaan tänä vuonna. Järvi oli aivan tyyni ja kun sitä kalaakin tuli hieman paremmin kuin aiemman viikon aikana; mikäs silloin on kalastajan elellessä.

Ruokaresepti vuosikymmenten takaa.

Tämmöisistä alkuaineksista mm kegeree valmistuu. Kannattaa keittää ritiläkattilassa pienellä vesimäärällä. Keitinvedestä saa maukkaan kalaliemen eikä tarvitse käyttää teollisia kalakuutioita nitriitteineen kaikkineen. Kannattaa muistaa muuten, että vähänkin isommasta kuhasta, so n +2,00kg nuo poskilihat on jo fileerauksen yhteydessä otettava talteen. Ei ole olemassa maukkaampaa kalatuotetta kuin ovat kuhan poskilihat. Kokeilkaahan.

Intialainen Kegeree.
Kuhan, hauen, siian jne, fileerausjätteistä. Kidukset on poistettava ennen keittämistä, muutoin kaikki käy.
Kiehauta ritiläkattilassa, irroittele ruodot pois.
Muut ainesosat; neljä kovaksi keitettyä munaa, lautasellinen keitettyä riisiä tai ohraa, suolaa, valkopippuria, hieman cayennepippuria, reilusti voita.
Munat hienonnetaan, sekoitetaan riisiin/ohraan, maustetaan suolalla ja valkopippurilla, veitsenkärjellinen cayennepippuria. Kaikki laitetaan kattilaan voin kanssa. Lämmitetään, koko ajan sekoittaen, siis lämmitetään, ei saa kiehahtaa.
Oivallinen muhennos/kastike oikeastaan minkä tahansa kasvisruuan kanssa; lämmitetty hapankaali, kaalimuhennos, pasta, aivan oivallista lämmitetyn intialaisen säilykkeen "chutneyn" kanssa, uudet perunat, vaihtoehtoja vaikka miten paljon.
Lainaus Konni Zilliacuksen "Sedän keittokirja" 1926.

Aina ei voi onnistua; varsinkaan kalastaja.

Tuon verran tuli pikkukalaa 100m:n jadasta, 10mm. Ajattelin tehdä rehukalaa ja purkkikalaa; teeppä nyt näistä.

Kiehautin kanoille ja hyvin kelpasi.

Se tämä kuolevan kuun aika ja matalapaine; ei liiku kala.

Järvi vain on aamulla sumuinen ja tyyni, jotenkin muuten rauhoittavan tuntuinen ja seesteinen.

Kuoleva kuu.

Ensimmäisen verkkojadan saalista. Hauki 2,185kg, kuha 1,970kg ja kuha 1,595kg. Ei paljon mutta kun loppupyydyksistä tuli vielä runsaan kilon painoisia lahnoja puoli tusinaa; lienee kohtuullinen saalis näin kuun kuoleman aikaan. No, tuo melko reipas ilmanpaineen nousu sai ilmeisestikkin jonkinverran kaloja liikkeelle, niinhän se on aina.

Viikon päästä sitten taas alkaa kuu syntyä ja se vaikuttaa saaliisiin merkittävästi, vielä kun olisi kohtuu korkea tuo ilmanpaine, hyvä tulisi.

Oli muuten reippaan pirteä aamu, aivan tyyntä, pakkasta 6,5astetta ja aurinko punasi upeasti taivaanrannan. Naapurijärvikin oli jo saanut jäänriitettä yli asti mutta tämä oma järveni, kun syvyyttä on parikymmentä metriä ja ylikin, ei jäätymistä ihan pienillä pakkasilla ehdi syntyä.

Kalaseitani ei suosinut; ei hymyillyt.

Kalaseitani; ei oikein tänäänkään hymyillyt. Kymmenkunta kiloista lahnaa; no savulahnaa riittää asiakkailleni. Kaksi alle kiloista kuhanpentua, toinen 0,75 ja toinen 0,7kg. Molempien mitta n 42cm (laki vaatii 37cm). Kutemattomia kaloja. Valitettavasti molemmat olivat jo niin huonossa "hapessa", etteivät olisi selviytyneet takaisin. Verestys kuitenkin sujui hyvin.

Joku keittiömestari olisi tokaissut; ihanteellisia "annoskaloja", niinpä niin. Tämänkokoisten kuhien pyynti on ehdottomasti ryöstökalastusta. Muuten kun ryöstökalastuksesta puhutaan, aina tulevat mieleen Etelä-Euroopan maat. Osataan sitä meilläkin, nimittäin valtaosa varsinkin rannikkoalueen kuhista kuuluu em kastiin.

SAKL vieläpä haki erioikeuden 40mm verkkojen käyttämiseen ammattikalastuksessa, vaikka valtaosalla vesistöistä on silmäharvuus määrätty 50-55mm ja kuhan alamitaksi 40-45cm. Tämä on todellinen ristiriita lainsäädännön, kalakantojen, kalastuksen eettisyyden jne suhteen.

Silmäharvuuden nostaminen kuhavesissä vaikkapa 60mm kokoon ei tuota kovinkaan suurta hyötyä; tänäänkin pari kaksikymmensenttistä verkoissani, 60mm verkot, onneksi eläviä ja vapautettavia. Kuha tarttuu nykyisiin pehmeisiin havaksiin koostaan huolimatta (esim iron silk) tehokkaasti. Ei auta materiaalien kieltäminen, silmäkokojen lisääminen. Kevätkalastus niin uistimilla kuin verkoillakin pitäisi kuukaudeksi rauhoittaa kuhavesissä. Kuhan alamitta pitäisi kiireesti nostaa tuonne 45-50cm; myytävien ja ylösotettavien kuhien osalta. Myyntikalassa ei pitäisi yksiselitteinen selvitys, että on Peipsijärven kuhaa, riittää, se tulisi myöskin näyttää toteen.

Olemme kuhan suhteen, sama koskee lohikaloja(järvilohi, meritaimen, merilohi, nieriä, harjus ym) , aivan yhtä suuria ryöstökalastajia kuin muutkin kalastajat maailmalla; ahneita.

Suomalainen villikala on niin arvokasta kalavalkuaista meille suomalaisille, että meidän tulisi ymmärtää ja oivaltaa vesiemme valtavat luonnonkalavarat; opetella hyödyntämään niitä, kalastajat jalostakoot saalistaan kotitalouden käyttöön; fileeraus, kylmäsavustus, lämminsavustus, kalan purkitus jne. Näin menetellen kalastajankin tilipussi olisi täydempi. Valitettavasti aniharvat kalastajat ovat ymmärtäneet tämän.

Kalatukkuun myyminen johtaa usein massapyyntiin ja kalastajan tulot eivät nouse juurikaan.

Olen usein maininnut, että vasta sitten yhteiskunnalla ja kuluttajalla menee huonosti kun kalakauppiaan tiskiltä löytyy särkikalaa, salakkasäilykkeitä, paistettuja kuorreita jne. Se aika voisi kotimaisen villikalan osalta olla hyvinkin edullinen suuntaus.

Kalastajan syksy/neljä vuodenaikaa.

Tänään sitten jo neljäs päivä ilman kuhaa tai siikaa. Se on tämä sammuvan kuun aika.
Onneksi tuota purkitettavaa kalaa ja savustettavaa lahnaa tullut päivittäin siten, että on saanut ainakin kulut peitettyä.
Minullahan kuluu polttoainetta mönkijään n 1,25€/kalastuspäivä, ei siis paljonkaan, verkoille kun soutelen tai onhan minulla sentään olemassa tuommoinen kakkuvispilä, eli sähköperämoottori; ei vain koko kesänä ole tullut käytettyä.
Se on mielenkiintoista miten joillain on tuo syysmasennus; syksyhän on ihan yhtä hieno vuodenaika kuin mikä muu hyvänsä. Ei ulkosalla työskentelevä ja toimiva ehdi mitään syysmasennusta/kaamosmasennusta kärsimään, ei ainakaan minun kohdalleni ole osunut.
Syksy on kaikenkaikkiaan kalastuksen eräänlaista sadonkorjuuaikaa, saalista tulee vaikkei ihan tasaisestikkaan. Toisaalta kun kaiken hyödyntää, ja osaa sen tehdä, kyllä saaliskalaa riittää.
Pikkuhiljaa luonto sitten rauhoittuu talveen, järvet jäätyvät ja luonto ikäänkuin käpristyy kokoon talvehtimista varten. Järven jäätyminen riitteelle, ajeluttaa veneen pois kalarannasta, pihaan talviteloilleen. Alkaa malttamaton odottaminen, josko jäätä tulisi semmoiset 15-20cm, että kestää lähteä avantoja sytemään. Ensijäillä kalantulo on vilkkaimmillaan ja ilmat todella kuulakkaita ja kirkkaita; luomakunta jäätyy.
Talven tullessa lumi lisääntyy ja kaikkialla vallitsee valkoisuus ja vedet pimenevät lumen peittäessä jään; alkaa mateen hääaika ja sitä kyllä sitten tuleekin pitkin talvea. Mikä onkaan hienompaa herkkua kuin hyvin valmistettu mateenmäti, madekeitto, savustettu made jne.
Valoisuus alkaa tammikuun lopulla jo selkeästi lisääntyä; kuha, muikku, siika ja monet muut kalat lisäävät aktiivisuuttaan, jurottuaan pohjasyvänteissä pimeimmän ajan.
Maaliskuulla sitten kalastaja jo alkaa pelkäämään järvellä vaanivia uveavantoja syvänteiden päällä, mönkijänkin reittiä joutuu joskus siirtämään turvallisuussyistä.
Maalis-huhtikuun vaihteessa ei enää juuri tarvitse syteä avantoja auki; eivät enää siellä suojakannen alla jäädy, kalantulokin lisääntyy.
Alkava kevät sitten lopettaa jään alta kalastuksen ja pitää ruveta odottelemaan jäiden lähtöä. Sittenpä pian alkaa monien kalojen kutuaika ja saalisrunsaus; kuha vain meillä on rauhoitettu puolivälistä toukokuuta puoliväliin kesäkuuta. Kevätkin on kalastajalle oikein upeata aikaa kaikkinen kalanrunsauksineen.
Kesä kun juhannuksen jälkeen alkaa, alkaa oikeastaan vuoden huonoin kalastusaika varsinkin kuhan kohdalla ja kestää tuonne puoleen väliin elokuuta ja sittenpä onkin se vuosi tullut miltei kierretyksi.
Sellainen se on kalastajan vuodenkierto; kaikilla vuodenajoilla on omat mausteensa elämään.
Kalastaja kun elää kuin osa luontoa, ei pähkäile turhia vaikeuksia, ottaa säät sellaisina kuin ne ovat; eihän niille mitään mahda, kelpaa elää ja nauttia jokaisesta vuodenajasta erikseen ja silloinkun se on kohdallaan. En ole koskaan ikävöinyt kevättä, kesää jne, elän nyt ja tässäolevaa aikaa ja sillä hyvä.

Miltei tyhjä päivä, siis jo toinen. Sisävesikalastajan arkipäivää.

Saalis eilen ja tänään vain muutama lahna, alamittaisia siis puolikiloisia kuhia muutama; onneksi tuota pikkukalaa tuli joitain kiloja. No, lahnat ja sorvat olivat kohtuullisen mukavan kokoisia, joten lämminsavukalaa.                                                                                                                                      Kyllä sisävesikalastaja, mikäli edes vähänkään aikoo saada tuottoa, pienillä pyydysmäärillä ja saalismäärillä, pitää kulurakenne minimoida. Liikun traktorimönkijällä kalavesilleni, soudan pyydyksilleni, ja kun pyydysmäärät tahtovat jäädä alle kahdenkymmenen verkon, joskus vedessä on vain puolet maksimimäärästä,  pitää saatu saalis hyödyntää tehokkaasti. Verkkojen tulee olla mahdollisimman laadukkaita/tehokkaita, silmäkokona pidän parhaalla kuhajärvelläni aina 60mm; parempi ja laadukkaampi saalis on kalojen koko kuin lukumäärä. Tämän säätelee tai ainakin pitäisi säädellä kalastajan huoli kalakannoista ja niiden riittävyydestä.         Saalis tulee jalostaa jo kotona. No meillä menetelmä on se, että tuo valmistettava pikkukala, joku roskakalaksikin tituleeraa; se valmistetaan pääsääntöisesti savustaen ja kuivaten lemmikkieläinten herkuksi, ihan hyvä kilohinta valmistuotteella.Pikkusärjet purkitetaan ja käytetään omaan talouteen/myydään.
Kaikki lahna yms vähänkin kookkaampi särkikala savustetaan myyntiin.
Hauki, kuha, siika, menevät joko fileiksi, kylmäsavuksi jne. Pyöreää kalaa minun ei kannata myydä. Pakastetustakin kalafileestä tulee oivallista kylmäsavukalaa ja kun pakastus on pakko tehdä parasiittien torjumiseksi; aivan sama, kummassa päässä valmistusprosessia se tehdään. Tärkeintä on saada kala pakkaseen viimeistään kahden tunnin sisään ylösnostosta, kesäaikaan tunnin sisään; tosin kylmälaukut auttavat jonkin verran systeemiä, jäähilettä kun on saatavilla.
Purkkikalan kilohinta on n 10-15,00€/kg.
Kylmäsavun käypä hinta/kg on n 25,00€, raaka kuhafile melko samoissa hinnoissa, savukala, siis lämminsavustettu menee n 15,00€ hintaan.
Myyntikanavat muotoutuvat hyvin paljon vaimon kotileivonnaisten myynnin kanssa, joten markkinointikuluja ei juurikaan ole.
Eipä näillä tuotoilla rikastumaan pääse mutta hyvä lisä perheen toimeentuloon kuitenkin. Siksipä kuulunkin ryhmään muu kalastaja.
Pidän toimintaani kohtuullisen ekologisena siksikin, että ainoat luontoa rasittavat toimenpiteet ovat mönkijän polttoaine, kylmäsavustuksessa/kuivauksessa läytettävä sähkö, kaikki käyttämäni puupolttoaineet ovat sahausjätettä, kuljetettu mönkijällä ja rankakärryllä kotiin, jonkinverran hyödynnän tuulenkaatoja aivan lähialueilta jne. Polttopuuta harvemmin ostan. Tietenkin sillointällöin joutuu venettä siirtelemään järveltä toiselle; kuitenkin maksimimatkat ovat alle 5km/sivu.

13.11.2011; tänäänkin kalaa.

Siis ei ollut kalaton päivä tänäänkään. Kuha, 3,445kg ja hauki 0,850kg.

Kuha menee fileiksi ja hauki kylmäsavuksi. Tuo kylmäsavuhauki on sitten uskomattoman hyvää; valitettavasti sitä ei saa kaupasta. Kukahan opettaisi meidät suomalaiset arvostamaan meidän kotivesiemme kala-aarteita, opettaisi käsittelemään kalaa, valmistamaan maittavaa ja terveellistä kalaruokaa. Toivoni lienee turha.

Kyllähän meillä nuorisoa opetetaan kalastamaan, jopa kalankäsittelyä mutta kun pitäisi opettaa pyydyskalastusta, pyydysten huoltoa, saaliin käsittelyä jne. Ei löydy opettajaa.

Nuoret opetetaan perhokalastukseen, uistinkalastukseen, kaikkine erilaisine härpäkkeineen ja kalliisiin veneisiin uistinvarustuksella.

Kukahan opettaisi soutuveneellä liikkuvan kalastajan ekologiseen kalastustapaan, kalankäsittelyyn ja saaliin valmistamiseen ravinnoksi.

Pitäisi opettaa erilaisten pyydysten käyttötapa, käyttösysteemit, huomioiden kalojen vuosittainenn liikkuminen, kutukalojen säästäminen, alamittaisten kalojen mahdollisuuksiin päästä esim verkosta pois vahingoittumattomina; edellyttää ahkeruutta kalastusvälineiden käytössä, kesäaikaan jopa kaksi pyydyskäyntiä.

Syksy ja talviaikainen kalastus ei tietenkään liene sitä kalastusta helpoimmasta päästä mutta se opettaa kalastajaa elämään vuodenajat huomioiden, nöyrästi opiskelemaan kotijärvensä ominaisuudet, rantapenkat, syvänteet, jne. Kala ei kulje kuten helsinkiläinen raitiovaunu; vuodenkierto säätelee saaliin esiintymistä.

Loppusyksyn ankea maisema?

Ankea maisema, märkää, lehdettömiä puita, kaikkialla kuraa, lahoavia kasveja?

Tänään aamusella, verkoilla päivän sarastaessa. Yksi kuha, 3,195kg; kyllä sekin riittää, vaikka eilen tuli ainoastaan alle kiloinen lahna, takaisin järveen.

Jotenkin jo kaipaisi kirpeitä pikkupakkasia ja sitä myöten kalastusta jään alta. Nämä kuraiset kelit vetävät kalastajan mieltä väkisinkin alalukemiin. Mönkijääkin joutuu pesemään lähes päivittäin.

Ei vaan Intermeteon, eikä muidenkaan ennustajien mukaan tarvitse edes kuvitella tässä kuussa jääpeitettä, saapas nähdä josko edes joulukuun aikana päästään mönkijän kestäville jäille ja normaaliin reippaaseen talvikalastukseen.

Pakkasaamun saalista, 10.11.2011.

Näin sitten tänä aamuna; kuha 3,265kg, lahnat, 1,05kg ja 1,230kg.

Tästä sitten kelpaa veistellä fileitä; tehtiin tänään ruuaksi kuhaa Mannerheimin tapaan, siis;                

4 kuhaseläkettä (tai filettä)

suolaa

valkopippuria myllystä

korppujauhetta

voita paistamiseen

Mausta seläkkeet ja leivitä korppujauholla. Paista runsaassa voissa kypsiksi.
Piparjuurivoi (tämä kannattaa tehdä hyvissä ajoin):

• 4 rkl raastettua piparjuurta
• 4 rlkl voita. 
• ------------------------------                                                                                                                                                                                                                            Lahnat Lahnat savustin ja jätin maustumaan; savukala kun on parasta noin vuorokausi savustuksen jälkeen.

Kylmäsavustus.

Kun katselin tuolta hakusanoja; kylmäsavustus tuntui melko suositulta, joten artikkeli löytyy to 28.4.2011 ja siihen vielä päivittäisin hieman lisää.
Olen kokeillut myöskin n 18-20asteen lämpötilassa savustusta ja tuntuu toimivan hyvin. Savustusaika riippuu pitkälti siitä, miten kuivaksi kalan haluaa. Kala on valmista kun sen pinta on kuivahkon tuntuista, hieman nahkea. Aikaa menee em lämpötilassa tuommoiset 18-20tuntia.
Oivallisia kylmäsavustuskaloja ovat särki, kuha, ahven, hauki, siika, säynävä, toutain, suutari, vimpa, sorva, turpa. Siis, yleisesti ottaen ahvenkalat, hauet, särkikalat, kunhan ovat tuommoisia yli 400grammaisia ja soveltuvat näinollen fileoitaviksi heikommillakin taidoilla.

Kalastuspäivä 9.11.2011.

Näin hienolta näytti auringonlaskun loppupuoli; olin päivällä jo vienyt yhden jadan lisää, 3m korkean ja 60m pitkän Iron silkistä kudotun, (0,06mmx14) 60mmverkon, pintaan viriteltynä.

Kalaseitani kuitenkin näytti näin tummaa ilmettä ja totta tosiaan; vain yksi, melko kookas kuha heikosti kiinni jo mainitsemassani uutuusverkossa. Ivallisesti heilautti kalastajalle pyrstöään ja häipyi syvyyksiin, siispä, ei kalaa, ainoastaan kokemuksia.

Tämmöinen päivä kuten eilinenkin.

Seesteinen, syksyinen aamu järvelläni. Syksy alkaa vaihtua alkutalveksi, jäiden tuloa toki saadaan odotella, ainakin intermeteon mukaan. 

Tämmöinen aamu se tänään. Ei tullut eilen eikä tänään kalaa; siis ylösnostettavaa.

Neljä alle puolikiloista kuhaa; järveen takaisin.

Onneksi pakkasessa löytyy kalaa, jotta tänäänkin saadaan herkutella.

6.11.2011; ei kummoinen saalis.

Saalis se tietenkin tämäkin; kuha, 0,725kg. Olisin palauttanut, mutta kun kala oli jo ehtinyt kuolinjäykäksi, veri tosin vielä juoksi ulos.

Tästä sitten tuli tämän päivän ruoka, hyvä niinkin.

Otin muuten puolet verkoista pois pyynnistä, pakkasessakin jo senverran kalaa, että riittää pahimmaksi kalattomaksi kaudeksi. Nyt keskitytään pikkukalan pyyntiin, sitä on saatava purkitettavaksi ja savu/kuivaksi lemmikkien tarpeisiin.

Ei se tämäkään päivä ihan tyhjäksi mennyt.

Tämmöistä tänään; isompi kuha 2,895kg ja pienempi 1,895kg.

Saaliiksi tuli myöskin lahna, yli kaksi kiloa, hauki, noin ehkä kilo, pari alle puolikiloista kuhaa, kaikki edellämainitut takaisin järveen paitsi ensinmainitut kuhat.

Päivän ensimmäinen kala.

Tämmöinen se sitten tuli ensimmäiseksi; 1,450kg, sitten toinen kuha, 1,654kg ja lopuksi hauki, 1,865kg.

Kala kulkee melko hyvin kun yö on tyyni, saalistaa pinnalla uiskentelevia salakoita ja särkiä. Eivät nämä nouse pintaan tuulisella säällä mutta viime yönä kuitenkin.

Merkittävää on ollut "alamittaisten" kuhien puuttuminen, pariin päivään ei ensimmäistäkään.

Kalastustekniikkaa.

Eilen sitten ihan tyhjä päivä, tänään sentään jotain.

Tänään hauki, 2,7kg ja pieni kuha, 0,910kg.

Kalastajan apuväline; kaiku.

Tämmöinen pikkupaketti tämä apuvälinesettini; ilmoittaa syvyyden ylärivillä ja veden lämpötilan alarivillä. Sitten tuon kaikukuvan tulkitseminen onkin kiinni kalastajan ammattitaidosta.

Tänään siis saalis tuommoinen, veden lämpötila +6astetta, siis talvi tulee; alkaa muuten lähestyä siian ja kuhankalastajan ihannearvoja.

Miksikö muuten nuo apuhärpäkkeet; mittaan ja ristisuunnin talven verkkopaikat; ns juumanrinteeseen=syvän ja matalan jyrkkään muutoskohtaan. Paikkoja ei mitenkään tarkasti voi muistaa ilman kaikua ja siihen yhdistettyä gps-paikannussysteemiä. Kyllä naruluotausten aika on jo mennyt.

Tiistai 1.11.2011

Tänään ei yhtään poislähetettävää kalaa. Hyvä juttu.
Toisaalta; kun näitä "saaliiksi" kelpuuttamiani kaloja katselin, isompi uistimen raatelema, pienempi ei yrityksistä huolimatta lähtenyt vesille.
Siis molemmat kalat pienestä koostaan huolimatta, saaliiksi.

Tämmöinen tämä saaliini. Edessäoleva 0,985kg, taempi, 1,07kg.

Kalankäsittelylauta muuten on 50cm pitkä. Molemmat kalat "laillisia" yli 45cm mutta, se kalan koko ei vastaa lainsäätäjän tarkoitusta, suojella kuhakantaa liian nuorena kalastukselta. Kuhan alamitta on edelleenkin 37cm; käsittämättömän pieni.

Ymmärrän kyllä esim Viron Peisijärven kuhan alamitan laskemisen; siellä kuhakanta on ällistyttävän tiheä. Virolainen kalastaja saa kolmessa kuukaudessa saman kilomäärän kuin suomalainen ammattikalastaja koko vuodessa. Olen vieraillut Virossa ja nimenomaan Peipsijärvellä ja keskustellut paikallisten ammattikalastajien kanssa tästä kuhan koosta. Yhden Mutnikin vedon tulokset kertovat vääjäämättä, millaisia saaliita saadaan. Tässäpä sitten aasinsilta; alamittainen kuha Suomessa kalatiskillä on kuulemma Peipsijärveltä.

Kauppiaan kalatiskissä, jos näette edes tämänkokoisia kuhia, olisi ihme.

Tässäpä sitten "aktiivisen pyytövälineen" jälkeä.

Samoin tässä.

Näiden jälkien jälkeen, olivat samassa kalassa, olisin lopettanut kalan kärsimykset ja heittänyt takais luonnon kiertokulkuun, mikäli olisi ollut kyseessä alamittainen kuha; näin vaatii muuten lakikin.