Siirtyminen aurinkosähkön käyttäjäksi.
Miksi lopulta päädyin kalastusveneeni voimanlähteeksi valitsemaan sähkömoottorin aurinkosähkökäyttöisenä?
Se ei perustunut mihinkään viheraatteeseen, eikä ilmastostrategiaan vaan puhtaasti säästösyistä ja kombinaation vaivattomuudesta ja varmatoimisuudesta; tosin, jokainen kilowattitunti joka tuotetaan uusiutuvalla lähes ilmaisella energialla, on kansantalouden kannalta aina merkityksellistä ja suotavaa.
Perusteita; ajopäiviä avovesikauden aikana kertyy n 250, olosuhteet ovat lähes vakiot(suojaiset vedet).
Polttomoottori; investoinnit n 1200€; kulutus n 1,2l/kalastusreissu, kustannukset 378€/kausi, huoltokustannukset n 250€/kausi. Moottorin ikä n 10v. Investointien jakautuminen+käyttökulut 628€/kausi. Yhteensä/10v 6280€.
Sähkömoottori (verkkovirta); investoinnit 450€+200€(akut)+älylaturi 450€, latauskustannukset 125€/kausi, ei huoltoja, moottorin ikä n 10v. Investointien+käyttökulujen jakautuminen/10v 235€/kausi. Yhteensä kustaanukset/10v 2350€
Sähkömoottori (aurinkosähkö); investoinnit 1600€ (uusi moottori 0,5Kw)+aurinkopaneeli varusteineen 350€+uuden moottorin modifiointi aurinkosähkölle n 100€, Moottorin ikä 10v. Investoinnit/10v 205€/kausi. Ei kausikustannuksia, ei huoltoja, moottorin ikä n 10v. Yhteensä kustannukset/10v 2050€.
Huomioitavia seikkoja:
Laskelmaa hämärtää hieman, että sähkömoottori (verkossa ladattava) moottori on puutteellisten tehojensa vuoksi ainoaksi koneeksi ehkä liian vähän. Kovin tuuliset kalastuspäivät jäävät helposti käyttämättä, siis ei tuottoa.
Tosin avovesikauden 2016, käytin pelkästään tätä ns uistelumoottoria. Kuitenkin sen apuna tarvittaessa tulee olla toinenkin moottori siirtymisiin tuulisilla taipaleilla.
Kuten kirjoitin aiemmin; pystyn kytkemään suoraan 12v virtalähteeseen Torqeedon laturin ja näinollen tuommoinen 4-5A latausteho on hyvinkin realistinen. 90W monikidepaneelista saa ihanneolosuhteissa runsaat 7A ulos ja kun Torqeedon 1/2 teholla kulutus on n 15A ja akustojen kapasiteetti; Torqeedon oma riittää 1/2 teholla ja 4kn nopeudella n 2 tunnin ajoon, kun lisälatausta tulee vaikkapa vain 4A, on kapasiteettia n 3-4 tunnin ajoon. Huomioitava, että aurinkopaneeli lataa akustoja koko valoisan ajan, niin kokemukseni mukaan akustot saadaan täyteen seuraavaa päivää ajatellen. Torqeedoon on saatavissa myöskin vakioakun (11Ah), isompi akku (18Ah).
Sähkökapasiteettia voi myöskin seurata ohjauskahvan ikkunasta, se ilmaisee:
- akkukapasiteetti prosentteina (%)
- jäljelläoleva toimintasäde ko nopeudella
- nopeus (kn)
- kulloinenkin wattimäärä senhetkisellä nopeudella
Summasummarum: Aurinkosähkö voi toimia pienkalastajan "polttoaineena" aivan hyvin. Mikä parasta, vain alkuinvestoinnit maksavat, sen jälkeen energia on ilmaista. Hätävarana tietysti omassa pihassa verkkosähkökin on käytettävissä.
Huomattavaa: Pienkalastaja tulee kyllä toimeen kevyelläkin konekannalla ja pienille ansioille ei ilmainen energia suinkaan haitta ole.
Tämän tasoisessa käytössä aurinkosähkö on siis ylivoimainen kahteen edelliseen nähden. Käyttökuluja ei kerry koko sulavesikauden aikana, ainoastaan kertainvestoinnit jakautuen 10 vuodelle, ehkä ylikin.
Miksi lopulta päädyin kalastusveneeni voimanlähteeksi valitsemaan sähkömoottorin aurinkosähkökäyttöisenä?
Se ei perustunut mihinkään viheraatteeseen, eikä ilmastostrategiaan vaan puhtaasti säästösyistä ja kombinaation vaivattomuudesta ja varmatoimisuudesta; tosin, jokainen kilowattitunti joka tuotetaan uusiutuvalla lähes ilmaisella energialla, on kansantalouden kannalta aina merkityksellistä ja suotavaa.
Perusteita; ajopäiviä avovesikauden aikana kertyy n 250, olosuhteet ovat lähes vakiot(suojaiset vedet).
Polttomoottori; investoinnit n 1200€; kulutus n 1,2l/kalastusreissu, kustannukset 378€/kausi, huoltokustannukset n 250€/kausi. Moottorin ikä n 10v. Investointien jakautuminen+käyttökulut 628€/kausi. Yhteensä/10v 6280€.
Sähkömoottori (verkkovirta); investoinnit 450€+200€(akut)+älylaturi 450€, latauskustannukset 125€/kausi, ei huoltoja, moottorin ikä n 10v. Investointien+käyttökulujen jakautuminen/10v 235€/kausi. Yhteensä kustaanukset/10v 2350€
Sähkömoottori (aurinkosähkö); investoinnit 1600€ (uusi moottori 0,5Kw)+aurinkopaneeli varusteineen 350€+uuden moottorin modifiointi aurinkosähkölle n 100€, Moottorin ikä 10v. Investoinnit/10v 205€/kausi. Ei kausikustannuksia, ei huoltoja, moottorin ikä n 10v. Yhteensä kustannukset/10v 2050€.
Huomioitavia seikkoja:
Laskelmaa hämärtää hieman, että sähkömoottori (verkossa ladattava) moottori on puutteellisten tehojensa vuoksi ainoaksi koneeksi ehkä liian vähän. Kovin tuuliset kalastuspäivät jäävät helposti käyttämättä, siis ei tuottoa.
Tosin avovesikauden 2016, käytin pelkästään tätä ns uistelumoottoria. Kuitenkin sen apuna tarvittaessa tulee olla toinenkin moottori siirtymisiin tuulisilla taipaleilla.
Kuten kirjoitin aiemmin; pystyn kytkemään suoraan 12v virtalähteeseen Torqeedon laturin ja näinollen tuommoinen 4-5A latausteho on hyvinkin realistinen. 90W monikidepaneelista saa ihanneolosuhteissa runsaat 7A ulos ja kun Torqeedon 1/2 teholla kulutus on n 15A ja akustojen kapasiteetti; Torqeedon oma riittää 1/2 teholla ja 4kn nopeudella n 2 tunnin ajoon, kun lisälatausta tulee vaikkapa vain 4A, on kapasiteettia n 3-4 tunnin ajoon. Huomioitava, että aurinkopaneeli lataa akustoja koko valoisan ajan, niin kokemukseni mukaan akustot saadaan täyteen seuraavaa päivää ajatellen. Torqeedoon on saatavissa myöskin vakioakun (11Ah), isompi akku (18Ah).
Sähkökapasiteettia voi myöskin seurata ohjauskahvan ikkunasta, se ilmaisee:
- akkukapasiteetti prosentteina (%)
- jäljelläoleva toimintasäde ko nopeudella
- nopeus (kn)
- kulloinenkin wattimäärä senhetkisellä nopeudella
Summasummarum: Aurinkosähkö voi toimia pienkalastajan "polttoaineena" aivan hyvin. Mikä parasta, vain alkuinvestoinnit maksavat, sen jälkeen energia on ilmaista. Hätävarana tietysti omassa pihassa verkkosähkökin on käytettävissä.
Huomattavaa: Pienkalastaja tulee kyllä toimeen kevyelläkin konekannalla ja pienille ansioille ei ilmainen energia suinkaan haitta ole.
Tämän tasoisessa käytössä aurinkosähkö on siis ylivoimainen kahteen edelliseen nähden. Käyttökuluja ei kerry koko sulavesikauden aikana, ainoastaan kertainvestoinnit jakautuen 10 vuodelle, ehkä ylikin.