keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Perämoottori...sähköperämoottori...aurinkosähköperämoottori.

Siirtyminen aurinkosähkön käyttäjäksi.
                                                                                                                                                          Miksi lopulta päädyin kalastusveneeni voimanlähteeksi valitsemaan sähkömoottorin aurinkosähkökäyttöisenä?
Se ei perustunut mihinkään viheraatteeseen, eikä ilmastostrategiaan vaan puhtaasti säästösyistä ja kombinaation vaivattomuudesta ja varmatoimisuudesta; tosin, jokainen kilowattitunti joka tuotetaan uusiutuvalla lähes ilmaisella energialla, on kansantalouden kannalta aina merkityksellistä ja suotavaa.
Perusteita; ajopäiviä avovesikauden aikana kertyy n 250, olosuhteet ovat lähes vakiot(suojaiset vedet).


Polttomoottori; investoinnit n 1200€; kulutus n 1,2l/kalastusreissu, kustannukset 378€/kausi, huoltokustannukset n 250€/kausi. Moottorin ikä n 10v. Investointien jakautuminen+käyttökulut 628€/kausi.  Yhteensä/10v 6280€.

Sähkömoottori (verkkovirta); investoinnit 450€+200€(akut)+älylaturi 450€, latauskustannukset 125€/kausi, ei huoltoja, moottorin ikä n 10v. Investointien+käyttökulujen  jakautuminen/10v 235€/kausi.  Yhteensä kustaanukset/10v 2350€



Sähkömoottori (aurinkosähkö); investoinnit 1600€ (uusi moottori 0,5Kw)+aurinkopaneeli varusteineen 350€+uuden moottorin modifiointi aurinkosähkölle n 100€, Moottorin ikä 10v.   Investoinnit/10v 205€/kausi. Ei kausikustannuksia, ei huoltoja, moottorin ikä n 10v. Yhteensä kustannukset/10v 2050€.

Huomioitavia seikkoja:
Laskelmaa hämärtää hieman, että sähkömoottori (verkossa ladattava) moottori on puutteellisten tehojensa vuoksi ainoaksi koneeksi ehkä liian vähän. Kovin tuuliset kalastuspäivät jäävät helposti käyttämättä, siis ei tuottoa.
Tosin avovesikauden 2016, käytin pelkästään tätä ns uistelumoottoria. Kuitenkin sen apuna tarvittaessa tulee olla toinenkin moottori siirtymisiin tuulisilla taipaleilla.
Kuten kirjoitin aiemmin; pystyn kytkemään suoraan 12v virtalähteeseen Torqeedon laturin ja näinollen tuommoinen 4-5A latausteho on hyvinkin realistinen. 90W monikidepaneelista saa ihanneolosuhteissa runsaat 7A ulos ja kun Torqeedon 1/2 teholla kulutus on n 15A ja akustojen kapasiteetti; Torqeedon oma riittää 1/2 teholla ja 4kn nopeudella n 2 tunnin ajoon, kun lisälatausta tulee vaikkapa vain 4A, on kapasiteettia n 3-4 tunnin ajoon. Huomioitava, että aurinkopaneeli lataa akustoja koko valoisan ajan, niin kokemukseni mukaan akustot saadaan täyteen seuraavaa päivää ajatellen. Torqeedoon on saatavissa myöskin vakioakun (11Ah), isompi akku (18Ah).


Sähkökapasiteettia voi myöskin seurata ohjauskahvan ikkunasta, se ilmaisee:
- akkukapasiteetti prosentteina (%)
- jäljelläoleva toimintasäde ko nopeudella
- nopeus (kn)
- kulloinenkin wattimäärä senhetkisellä nopeudella

Summasummarum: Aurinkosähkö voi toimia pienkalastajan "polttoaineena" aivan hyvin. Mikä parasta, vain alkuinvestoinnit maksavat, sen jälkeen energia on ilmaista. Hätävarana tietysti omassa pihassa verkkosähkökin on käytettävissä.
Huomattavaa: Pienkalastaja tulee kyllä toimeen kevyelläkin konekannalla ja pienille ansioille ei ilmainen energia suinkaan haitta ole.
Tämän tasoisessa käytössä aurinkosähkö on siis ylivoimainen kahteen edelliseen nähden. Käyttökuluja ei kerry koko sulavesikauden aikana, ainoastaan kertainvestoinnit jakautuen 10 vuodelle, ehkä ylikin. 

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Kalastusveneeni modernisointia.

Perusveneestä sähköveneeksi ja aurinkosähköveneeksi.
Miksi veneestäni tuli ekovene, siis aurinkosähköllä toimiva?  En sitä asiaa mitenkään ilmastovastuullisesti ajatellut; paremminkin mukavuudenhalusta. Ei polttoainekanistereita veneessä, ei pakokaasuja eikä pärinää. Lähes äänetöntä liukumista pitkin järven pintaa; aivan uusi ulottuvuus veneilyyn. ”Polttoainettakin” uskoin riittävän ja riittäähän se, ilman tankkaamistakin.
Kaluston uusimista osa II
Niinpä sitten kun Linder tuli pihaan; totesin heti alkututarkastelujen jälkeen, että nyt tuli tehtyä vikaostos
Vene itsessään on todella hieno mutta minun käyttötarkoitukseeni auttamattoman pieni, vaikka numeraaliset mitat antavat ehkä ymmärtää muuta. Joten siis koko paketti myyntiin; Linder alumiinivene 410 ja perämoottori Suzuki 2,4hp (4-tahti). Hinnaksi laitoin 3000,00€, täysin käyttämätön, moottorille luovutushuolto tehty. Paketin ovh on 3400,00€, myynnistä toisaalla ilmoitus.                                                Uusi vene ja kone hankintaan; lopputulos, Särki 410/10 ja Mercury/Tohatsu 5hp kone.Eilen tulivat pihaan ja tässä jo veneestä alkukuvia.

Tässä nyt sitten veneestäni ensimmäiset kuvat. Huomio kiinnittyy heti keulan suht`korkeaan profiiliin. Tämä palvelee erinomaisesti täällä meidän vesillämme, jossa varsinaista maininkia ei esiinny koskaan mutta terävää aallokkoa senkin edestä. Tuo keulan korkeus riittänee pitämään kalastajan kuivana.
Tässä ”sisäkuva”.
                                                                                                                  Sisusta tehtiin mieleisekseni vartavasten tilauksesta. Kelluttavina osina toimivat keulan ja reunojen palteet sekä perälaatikon sivut. Keskilaatikkoon sijoitan akkuvarustuksen (75ah) sekä kelluntaliivit yms varustusta. Peräpenkin alle tulee polttoainesäiliö ja kaikuluotain (silloinkun ei ole käytössä). Perälaatikkoon mahtuu myöskin monenlaista pikkutavaraa em varustuksen lisäksi. Veneen turkki on karhennettu hartsihiekalla.

                              
Tästä kuvasta näkyy veneen kantava peräpeili; s-perämoottori 7kg, perämoottori 26kg ja polttoainesäiliö n 7kg. Tämä on juurikin se ero Linderiin; minun käyttööni Linderin perä tarjoaa liian vähän kantavuutta vaikkakin se alumiinivene se minun ihanteeni olisikin. Perämoottori tulee normaalille paikalleen ja s-perämoottori takaa katsoen vasemmalle puolelle. Moottoreiden ja kuljettajanpenkin väliin jää ruhtinaallisesti tilaa pikkutavaroille, kuten puukko, "pappi", nostokoukku jne. Tila on sadevesityhjentyvä. Penkin edessä on sadevedenpoistotulppa ja tuolla perässä alimpana kondenssiveden poistotulppa. Kaikuluotaimen anturi tulee perämoottorin ja s-perämoottorin väliin peräpeiliin. Perämoottorin kiinnityslevyssä on alareunassa läpivienti, josta saan kaiun anturijohdon sisään. Paketti tuntuu näin alkuunsa todella onnistuneelta vaikkakin täytyy myöntää, että ei se nyt ihan halpa minun rahavaroihini nähden ollut. Traileri muuten on vanha rantakärryni; uusi traileri on jo hankittu vaan ei saatu. Koko kalusto on mönkijällä liikuteltava, niinkuin kuvastakin ilmenee.

 Kalaveneen testailua.
Edellä olleessa kuvassa näkyy uusi systeemini. Edessä vasemmalla, Min-Kota sähkömoottori, joka on käytössä pyydyksiä laskiessa ja nostaessa. Käyttökahva on käden ulottuvilla ja jatkuvasti käyttövalmiina. Kitkaliittimellä voidaan moottori lukita tiettyyn asentoon ja antaa pyöriä, silti kahvan kääntely on mahdollista.
Polttomoottori taas on siirtymisiä varten. Tuo 5hp:n kone riittää kuljettamaan tätä runsaan 4metristä ja 1,65m leveätä venettä aivan riittävän rivakasti. Vasemmalla s-moottorin alapuolella on kaikuluotaimen anturi. Kaiku on pelkästään syvyys ja pintalämpöilmaisua varten. Tuo sininen laatikko on jäähdytysboxi ja toimii jäärouheella, jota teen kotona jääkoneessa. Aamun jäät valmistan illalla ja säilytän pakastimessa yön yli.
Eilen sitten kävin testaamassa järjestelmäni; laskin pari 75m verkkoa ulappasyvänteen penkkaan. Teknisesti tuo s-moottorin käyttö laskiessa toimi kuin unelma, ei todellakaan tarvinnut soutumiestä vaikka laskin lievään vastatuuleen n 3-4m/s.
Aamulla sitten nähdään mitä Ahti suo.


Min-Kotan "konehuone", 2x75ah vapaa-ajanakkua. Pitäisi riittää muutaman tunnin ajoon. 
 

 Olen järkeillyt, että 2x 75ah, rinnan kytkettynä, pitäisi muutaman tunnin ajoon riittää. Veneessä tulisi olla aina selkeä ns työskentelytila. Jaloissa ei saisi pyöriä mitään sellaista, mitä ko reissulla ei tarvita. Alueet olen jaotellut seuraavasti, keulapiikki, työskentelytila+kalusto, työskentelypaikka(veneen peräpenkki). Rannassa, ennen vesillelaskua, laitan työskentelytilaan (mahd. verkot, kohot, ankkurit...jne).

Keulapiikki; astiat, kohot, yms. Sieltä ennen vesillelaskua tarpeelinen kalusto työskentelytilaan kuten kylmälaatikko.



Tarpeellinen varustus; sen tulee olla rannassa. Köydet roikkuvat  haavin takana vyyhdettyinä, haavi, mela(koukkupäinen). Kalankäsittelyvälineet; puukko, sakset, koukku, kalapappi...perälokerossa moottorien edessä.

Varsinainen työtilani on takapenkki; siitä hallitsen molemmat moottorit, verkkojen käsittelyn, kalojen käsittelyn yms. Istualtani en nouse kuin vasta rannassa. Tästä paikalta hallitsen koko kalastustapahtuman. Kaikuluotain tuossa s-moottorin kahvan vieressä.
Nämä järjestelyt ovat ehdottomat; kalastushan on yksi maailman vaarallisimmista ammateista.
Näiden järjestelyjen lisäksi henkilökohtaiset turvavälineet; neopreenisaappaat karkealla pohjalla, kalahaalari(pvc), paukkuliivi. Nämä tärkeimmät. Neopreenisaappaat antavat tukevan liikkumistuntuman, kalastushaalari ei sisällä mitään, mihin esim havas voisi tarttua, paukkuliivi aukeaa veteen mahdollisesti jouduttuasi. Paukkuliivin säilytyspaikka muuten ei ole veneessä vaan kuivissa sisätiloissa, ettei laukaisupatruunan suola kostu.
Tämmöisistä komponenteista koostuu kalastajan työturvallisuus.
Kaikuluotain, Lowrange kuuluu ns pakolliseen varustukseen; veden syvyys, kalaparvet, yksittäiset isot kalat, veden lämpötila, ...jne

Min-Kota, Endurance2.

Tämmöinen tuli eilen hankittua kun viisitoista vuotta vanha Min-Kotani sanoi työsopimuksensa irti.
Niinkuin kuvasta näkyy, käytän tätä "sähkövispilää" kun käsittelen verkkoja. Siirtymiset tapahtuvat aina tuolla taustalla näkyvällä Tohatsulla; 4-tahtinen.
Uutta tähän malliin on näköjään tullut vain tuo päällä näkyvä akkutason ilmaisin.
Akkuja on käytössä 2x75ah, riittää pitempäänkin käyttöön.

Tässä kuvassa näkyy s-perämoottorin "konehuone". Etualalla CRX-322 älylaturi, volttimittari, ja rinnankytketyt akut.

Kuvassa näkyy, miten tämä moottorijärjestelmäni sijaitsee. S-perämoottori siis asennettuna perälaidan reunaan. Kaikuluotaimen anturi sijaitsee tuolla moottorin vieressä.
Tuo 5-heppainen perämoottori riittää aivan hyvin siirtelemään 4,2m venettä, leveys 162cm,(vanha mies tarvitsee tukevan veneen), siis riittävästi minun mittapuuni mukaan. Kulutus on aivan älyttömän pieni.
Tämmöisellä kalustolla siis kalastelen. Siirtymät rannasta pyydyksille ovat yleensäkkin alle 1mpk.


Kalastusveneeni sähkölaitteisto.
Päivittelin vanhaa veneeni aurinkosähkölaitteistoa nykyaikaisempaan ja tehokkaampaan kuosiin.Vanha 1-kidepaneeli sai väistyä ja tilalle tuli 90W monikidepaneeli, asennuskulma n 35 astetta.

 

 Myöskin säädin vaihtui energiatehokkaaseen moderniin PWM-säätimeen. Oikealla alakulmassa oleva volttimittari jää nyt osin työttömäksi kun suoraan säätimestä voi lukea varaustilan, kuormavirran, latausvirran ja monta muuta asiaa. Sähköperämoottorina on vanha Min-Kota 30lbs, vaikkakin isompaa olen jo havittelemassa ja osin siitäkin johtuen tämä latauslaitteiston uusiminen.
Sulakkeet on sijoitettu säädin - akku väliin sekä säädin - kuorma (kaikuluotain ja perämoottori) väliin.
55 lbs:n perämoottorin kun hankin, laitteisto toiminee seuraavat 10 vuotta. Liikkuvia osia ei ole koko järjestelmässä kuin moottorin säätökahva ja varsinainen moottori-/potkuriyhdistelmä.
Hyvä sähkömoottori on pyydyskalastajalle aivan oivallinen ja edullinen apulainen. Vuosikustannuksiksi laskin n 62,00€/vuosi, sisältäen kaikki kulut kolmen vuoden ajalle. Sen jälkeen sähkökulut ovat +/- 0.  Vaikka sähkön hinta pyörii nykyisin n 0,24€/KWh, siltikin säästö on säästöä, pienikin. Tosin akkupatteri muodostaa kysymysmerkin; toisaalta 200Ah akuston hinnaksi muodostunee happoakkuna n 200,00€ ja laadukkaamman AGM-akuston hinta n 400,00€. Akusto, varsinkin AGM, kuoleutuu n 3-4v ja kestänee 5-7 vuotta happoakut, vaikkakin halvempia, käyttöikä saattaa olla melkoinen kysymysmerkki.
                                                                            Nyt tuli sitten siirrettyä tuo polttomoottori-Tohatsu ”pois palvelusta”; myyntiin. Tilalle tuli Torqeedo Travel 503 moderni sähkömoottori, siis ei mikään uistelumoottori kuten tuossa kuvassa näkyvä  Min-Kota, vaan ihan siirtymiin tarkoitettu moottori; Min-Kota taas palvelee tuota manööverointia pyydyksillä.

Muutostöiden kustannusrakennetta:
Kuljetustreileri                                  1250,00€
Vene Särki 410                                  1100,00€
Tohatsu 5hp                                     1050,00€
Min-Kota Endurance2 30                  170,00€
Aurinkopaneeli 90W                          130,00€
Säädin                                                 140,00€
Laturi CRX                                          220,00€
2x akut a`75Ah                                    210,00€
Volttimittari                                          30,00€
Kaapelointi                                            30,00€
Torqeedo Traveller 503s                     1610,00€
1.11.2016  yhteensä                             6040,00€

Käyttökokemuksia.

Kuten ylläolevasta budjetista näkyy; ei muutostyö ihan halpaa ollut mutta muutaman tunnin testailun jälkeen totean. tuskin enää laitan polttomoottoria veneeni perään.
Tuo, vaikkakin pienehkö Torqeedo, varsinkin moottoreineen ja potkureineen on aivan yllättävän tehokas. Sen potkuri; VPVC (variable pitch variable camber), siis muuttuvanousuinen lapakulma.
Digitaalisesti ohjattu kommutaattori-sähkömoottori, yhdistettynä alennusvaihteeseen, (1:14) hieno säätöautomatiikka ja potkurin onnistunut muotoilu. Torgeedo 503 ei ole kehitelty nopeutta silmälläpitäen vaan mahdollisimman suurta potkuria pyörittäväksi suurivääntöiseksi moottoriksi, joka saa aikaiseksi mahdollisimman tehokkaan vesipatsaan työntämään suurtakin kuormaa kohtuunopeudella. Torqeedon potkurin halkaisija 12” ja nousu 10” vs Min-Kotan potkuri, halkaisija 8” ja nousu vajaa 4”; ero on huikea.
Koko kombinaation muodostama hiljainen vesillä liikkuminen, Min-Kota aivan äänetön ja Torqeedonkin vaihteisto aiheuttaa vain pientä sirinää, joka sekin vaihtelee kierrosluvun mukaan mutta hukkuu lähes täysin veden liplatukseen laitoja vasten (limilautajäljitelmä).
Kaikenkaikkiaan; onnittelen vilpittömästi itse itseäni ko projektista. Koska se on mieleiseni, katson sen onnistuneeksi.

Täysin aurinkosähköveneeksi.
Totesin ihan viime testeilläni, että tämä kombinaatio; Torqeedo+Min-Kota toimisi myöskin räysin aurinkosähköllä.
Nimittäin, Torqeedon lataussysteemiä pystyy syöttämään myöskin 12v virtalähteestä ja sehän minulla oli. 150ah akkusysteemi ja kun kytkin sen 5,5mm plugilla lataussysteemiin. Torqeedon oma akun sisäinen järjestelmään, se latasi suoraan veneen omasta järjestelmästä (aurinkopaneeli) Torqeedon omaa latausjärjestelmää. Apropoo; minulla oli ehkä todellakin aurinkosähkövene.
Valitettavasti jäät tulivat ja  paremmat testitulokset jäävät ensi keväälle mutta uskon systeemin toimivuuteen.