Pari linkkiä keskustelun pohjaksi;
http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/video-jota-tonnikalateollisuus-ei-halua-sinun/blog/38045/
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/296896.html
Tietenkin näissä linkeissä on melkolainenkin propakandistinen tendenssi; mutta kuitenkin molemmista tulisi oivaltaa se tosiasia, että me kuluttajat olemme todellakin harhaanjohdettua porukkaa.
Norjanlohi; tuoretta kalaa?
Tuore tonnikala; vai ei ole ryöstökalastuksen tuote? Miettikäähän miten paljon sivusaalista tulee mukana, nekin useat uhanalaisia kaloja, nisäkkäitä, jne.
Tuttavani Sri Lankasta; hänen kalastusaluksensa pyytävät tonnikalaa siimakalastuksena, siis käytännössä onkien; kuka oikeasti uskoo, että tämmöinen pienkalastuksen tuote riittäisi maailmanmarkkinoille? Tuskin kukaan.
Kyllähän minä ymmärrän esim sushi-intoilijoiden kiinnostuksen tuoreeseen tonnikalaan. Miksi sen sitten pitäisi olla juuri tonnikalaa? Esim, olen tehnyt sushia kuhafileestä, särkifileestä, madefileestä, jne.
Kasvatettu kala, kotimainen vielä lienee siedettävä kalatuote, ei kuitenkaan kala. Sittenkun mennään juuri tämän kirjolohen maailmanlaajuiseen tuotantoon, raskasmetalleja, antibiootteja, väriaineita, ympäristövaikutuksia ei kirjaa kukaan ylös.
Entäpä kaukoidän kalankasvatuslaitosten tuotteet? Pangasiukset, tilapiat, karpit, ravut jne. Ei tulisi mieleenikään näitä tuotteita ostaa.
Kuulen jo kommentin kotimaisen villikalan kalleudesta; miksi ei puhuta edellämainitsemieni kalojen halpatuonnista, lapsityövoimasta, bulkkikaupasta jne?
Kyllä kotimaista laadukasta villikalaa on saatavilla ja kohtuuhintaankin. Koetappa etsiä kalastaja, joka myy omaa saalistaan; hinta käsitellyllekkin tuotteelle, fileet, nyljetyt mateet. Ainakin 40% edullisemmin kuin kauppiaalta, meitä sentään vielä jonkinverran riittää Suomessa.
Kalastajan ammatti on kovaa ja raskasta, sivuammattilaisenkin; itse voit auttaa tilannetta ostamalla kalastajalta suoraan, joko "pyöreätä", fileoitua, savustettua tai jopa purkitettua tuotetta. Näin menetellen saat tuoreen ja todellisen lähiruoan, edullisesti, tuet kalastajan toimintaa ja näin jatkossakin varmistat saavasi laadukkaat tuotteet lähialueelta, tuoreina ja ekologisesti, hintaa unohtamatta.
Japanilaisen liikemiehen sanat: Jos meillä olisi tämmöiset kalavedet, muuttaisimme ne maailman suurimmiksi kala-altaiksi, istuttaisimme kalaa ja kookkailla alamitoilla varmistaisimme, ettei kukaan pyydä kalaa, joka ei ole koskaan luontaisesti lisääntynyt. Kala lisääntyisi tällöin myöskin luonnollisesti, istutustuotto moninkertaistuisi. Ei mitään keinoruokintaa vaan kalanistutuksia tarpeen mukaan.
Ikävä kyllä harmistun aina kun näen alle 40cm kuhia kalakauppiaan pöydällä. Kuhan tulee olla +1,0kg ja pituutta tuommoiset 45-50cm, silloin kalastus on ekologisesti kestävää. Näin vain Suomessa tänäpäivänä ei ole. Ryöstämme kuhakantojamme ja samalla veronmaksajien varoja.
Tämä sama pätee moneen muuhunkin kalaan, ei yksin kuhaan.
Ahven taas, yksi maukkaimmista kaloistamme, sitä saisi olla kaupan tiskillä vaikka minkä kokoista; populaattiot kun tahtovat olla liian tiheitä. Ahvenfilekeitto tehtynä mustaan koskenlaskijaan, avokukkoon, patakukkoon, lämminsavuksi, kylmäsavuksi jne.
Särkikalojen kohdalla pätee sama asia.
Viime syksynä kun heitin takaisin järveen tuommoisia alle kiloisia lahnoja kasvamaan; homman nähnyt kalastajakolleega sanoi: "Minkäs pirun takia takaisin heitit, niitähän on muutenkin jo liikaa. Rantaan vaan ja ketuille". Ei tämmöiseen ajatuskantaan kannata edes kommentoida. Otan ylös lahnoista tuommoiset 1,5-2,5 kiloiset, suolakalaksi, savustukseen, uunikalaksi, jne.
Pieni särki on mitä oivallisinta kukkokalaa, purkkikalaa, kuivakalaa. Iso särki taas fileinä graaviksi, kylmäsavustukseen, vaikkapa sushiksi, tai kalakeittoon, avokukkoon.
Hauki, halveksittu kalamme; mainio kylmäsavustukseen, graaviksi, kalakeittoon, lämminsavuksi, jopa kuivakalaksi.
Mateesta sanotaan, että se lämpimänä vuodenaikana maistuu mudalle!! Syön madetta läpi vuoden, savustettuna, keittokalana, fileoituna paistinkalana, mademassa piiraiden täytteenä; vain mielikuvitus on raja. Mateen mäti ryyditettynä valkosipulilla, suolalla ja pippurilla; parempaa "kaviaaria" en tiedä ja kun siihen lisätään ennen tarjoilua tilkkanen maustamatonta jogurttia.
Täplärapu ja jokirapu; ei edes kannata keskustella kaukoidän ja muualtkin tulleen ravun rinnalla. Ei ole rapu nykypäivin kallis. Viime kaudella myin vain osan saaliistani ja kaiken yksityisille asiakkailleni, ison osan keitin ja pakastin; joulupöydässäkin meillä oli ravunpyrstöjä ja rapusalaattia, ei ollut katkarapuja.
Kaikkea tätä kirjoittelen tänään kun tuolla järvillä käväisin; ei näytä tulevan jäitä, ei verkkokalastusta jään alta. Ehkä sentään tällä viikolla kymmenkunta madekatiskaa saan jään alle; toivotaan.
