Syksyistä kuhaa.



Siinäpä sitten taas päivän saalista; Suklaakin näyttää arvostavan työni tulosta. Saattaapa arvata, että perkkeistä kuivataan raaka-ainetta kalarouheeseen.

Tänään sitten kuhia; kuusi kappaletta ja jokaisesta puhdasta filettä n 600-700g/kala.
Ensimmäisen kerran tänä syksynä pohjaverkoilla tullutta. Verkot 55mm ja yksi ainut verkko pyynnissä, siis 60m pitkä.
Kalat olivat kaikki kiinni verkon 1-2m alaosassa, siispä pohjassa elelee tuo kuha. Yleinen verkkokorkeus pyydyksissäni on 3-5m. Muutama lahnakin tuli mutta siksi pieniä; johtunee tuosta pienehköstä verkon silmäkoosta, että palautin kasvamaan.
Pari kuhaa valmistin kylmäsavuksi ja loput menivät pakkaseen; tulee nimittäin tuo "rospuuttoaika" marraskuun alussa, järvet jäätyvät ja aiheutuu viikon kahden tauko kalastukseen. Sitten muutaman yli -10asteen yön jälkeen katiskat ja verkot takaisin järveen.
Ravustus muuten ei tänä kautena ole ollut kovinkaan antoisaa; parisataa yli 10-senttistä yksilöä saatu ja se ei ole paljon kun hintakin pyöri vain tuolla parin euron pinnassa kappaleelta. Normaalikautena yleensä olen päässyt tuonne 300-500 yksilöön. Pieniä, alle 10cm tuli kyllä paljon, ne vain piti päästää kasvamaan, niitä kun kukaan ei huoli. No, vuodet eivät liene veljeksiä, eivät edes velipuolia.

Syksyinen kalastajan aamu.

Tämmöisenä se aamu valkeni klo 05,30

Tämmöistä sitten saatiin; ahvenia katiskoista, 250g-400g/kpl; 16 kpl.

                                  Ja tänne ne sitten päätyivät suolauksen jälkeen.

Siinäpä sitten lopputulos.

Ahven siis se "pannukarkea" ahven alkaa näköjään jo liikkua parvina.

Kalastelen noilla Kivikankaan Teho-katiskoilla ja pari Lokkaa; syöttinä vaaleita leivänsiivuja. Sivusaaliina päätyy päivittäin jopa kymmenkunta rapua pyytimiin.

Tuo havaskatiska on siitä mukava, että silmäkoko on riittävän pieni ja sitten se kuljetettavuus; ovat kokoonpantavia. Mönkijän tarakalla kulkee vaivatta kymmenkunta katiskaa.

Noita pulleita särkiäkin odottelen kun nuo särkisäilykkeet uhkaavat käydä vähiin. No, niidenkin aika tulee.

Kaiken kaikkiaan, taas tuli sitä kotimaista lähiruokaa; ei ehkä juuri sitä, mitä poliitikot puheissaan tarkoittavat. Kotitarvekalastaja ei ole kenenkään poliitikon kohderyhmä ja sanoisin; onko niin väliäkään. Kuitenkin lähiruokaa on se kotitarvekalastajan saalis sanan täydessä merkityksessä ja esim, ahven, särki, lahna, salakka jne, ovat alikalastettuja ja esim itse kun kuulun ryhmään "muu ammattikalastaja", jalostan ja myyn ko kaloja erilaisina tuotteina; purkitettu, savustettu, kylmäsavustettu, erilaisina fileinä jne. Verottajakin suhtautuu tämmöiseen pientoimintaan positiivisesti.

Tänään muuten luin tuolta uutisista, että kiireiset ihmiset laadituttavat nettikaupassa jopa viikon ruokalistan, sitten verkkokauppa toimittaa tarvikkeet kotiin. Arvata saattaa, että siellä ei kotimainen villikala, edes puolivalmisteena, näyttele minkäänlaista osaa. Kyllä tämä päivittäinen elintarvikekauppa on todellinen villi viidakko; no onneksi sinne ei meidän perheellämme ole asiaa; meillä kun ei ole kiire minnekkään.

Syksy tulee ja kalaakin paremmin kuin kesällä.

Taas ollaan kalajumalan kanssa kavereita; kuhaa, ahventa ja yhden mateenkin otin talteen.

Kalamiehen kotiinpaluutunnelmia.

Pintaverkoista; asetettu kohojen varaan n 30cm:n syvyyteen, verkot pystyriimuverkkoja ja 3m korkeita; siis viidestä metristä pystyriimutettu 3m:n korkeuteen; verkkojen silmäkoko 60mm, 3x0,2monofiili. Yksi kuha 6,5kg, katiskoista kolme ahventa 250-350g/kpl ja yksi made 1,5kg.

Kuha ja ahvenet menivät fileiksi, yhteispaino fileinä 3,9kg, siis melko hyvä filesaanto = monta ateriaa. Made päätyi perkauksen ja puhdistuksen jälkeen savustuspönttöön ja hyvät mademuhennoksen ainekset odottavat pakastimessa. Made muuten kannattaa valella etikalla ja kaapia lima pois ikkunalastalla, sitten suolaus ja savustus.

Kelpaa sitä sitten syödä mussutella maukasta kotimaista villikalaa. Ei tulisi mieleenkään norjalaiset kassikalat, kotimaiset lammikkopossut, puhumattakaan mistään pangasiuksesta tai pilatiasta.

Sitä roskakalaa taas....ei kun hyötykalaa.

Siellä sitä on.

Ja tässä sitten valmiina lemmikkien herkuksi. Tämä päiväsaalis on n. 55,00€:n saalis ulosmyyntihinnalla laskettuna.

En sitten jaksa ymmärtää, miksi esim salakka on niin aliarvostettu kala kuin se on, ei muka kelpaa kuin uistelijan syöttikalaksi.

Minulla on vähän toisenlaisia kokemuksia, mitä ihanteellisin kala fileerattuna (ken osaa) paistettavaksi pihveiksi, kalapatojen sulostuttaja, savustettuna herkullista....

Kala käsitellään muikun ja muikkureseptien mukaisesti.

Salakka vaatii puhtaita, hapekkaita vesiä, syö ainoastaan planktonia ja vesihyönteisiä. Jos siis salakkaa saat, vedet ovat melkoisen hyvässä kunnossa ja salakkaahan kyllä saa kun osaa pyytää.

http://www.helsinki.fi/jarj/att/porje.html

Yllä hyvä linkki särjelle, lahnalle, salakalle ja sitten muitakin kalareseptejä. Tervemenoa kokeilemaan ja nauttimaan.

Madetta elokuussa.

Made 2,2kg ja pienempi takana.

Tulipahan laitettua muutama "putkikatiska" järveen, rapujakin sain mutta sitten alkoi aivan vimmattu madeinvaasio; milloinkaan aiemmin en ole moista kokenut.

No, mikäpä siinä, madetta fileiksi ja suolautumaan tillin kera, sitten savustukseen.

Ai, että tuli hyvää ja vielä kun joku kehtaa sanoa, että made maistuu kesällä mudalta; kokin vika ja kalastajan. Made tulee heti verestää ylössaannin jälkeen, eikä vasta kotona. Kyllä kelpasi syödä aivan ruodotonta valkoista savustettua filettä lämpimänä perunan ja kermaviili/tillikastikkeen kera.

Madefile tulee savustaa leivinpaperin päällä, koska siinä ei ole nahkaa. Ensin 1,5kg madefileitä, päälle merisuolaa 2rkl, tillirouhetta ja tiukassa käärössä jääkääppiin suolautumaan kolmeksi tunniksi. Sitten leivinpaperin päällä savustusuuniin, savustusaika savunmuodostuksen jälkeen puolisen tuntia. Lopputulos herkullista.

Nyt alkoi iso kuha tulemaan pintaan.

Kuha 10,2 kg

Päivän saalis; 1,7 kg ja 10,2kg, kehtasi mennä kotiin, ei vaimo marmattanut järvellä asumisesta.

Siis iso kuha alkoi viimeinkin liikkumaan pintavesissä, lahnat olivat häipyneet kokonaan pois. Kyllä kelpasi nostella kunnollisia kuhia yläilmoihin; filepainokin perattuna nousi tuonne + 6kg.

Tämmöisiä kaloja kun saa, ei ole huonoa omaatuntoa, siitä, että kalastaa kalaa, joka ei vielä kertaakaan ole jatkanut sukuaan.

Vaimo sitten annosteli kalafileet kerta-annoksiin ja päätyi kolmen viikon ajaksi olevan kalaa jos päivittäin syötäisiin.

Eilen muuten valmistui todella hyvä erä kylmäsavustettua kuhaa; ei ole yhdelläkään makkaratehtaalla Suomessa mitään sanomista, mitä voileivän päällisiin tulee. Saksalaiset osaavat vielä valmistaa kunnos bratwurstiakin, Suomessa ei. No, lipsahtihan makkarajutuksi, kun leivänpäälisistä puhuttiin; eihän bratwurst toki sitä ole mutta eestiläinen hapankaali ja saksalainen bratwurst; valurautapannulla lämmitettynä..nam.

Kuitenkin, ei mikään voita kotimaista villikalaa, jos ei onnistu, kokissa vika.

Taas sitä "roskakalaa"

No, tämähän sitä. On se ihme ja kumma kun suomalainen kalastaja ei jaksa ymmärtää, että kalasta, miltei mistä hyvänsä saadaan tuotteita jalostamalla, ihmisille, lemmikeille, jne. Tätä kalaa ei kukaan muu jaksa arvostaa minun lisäkseni, ilmeisetikkin näin on. Näistä kaloista teen lemmikkieläinherkkua; ulosmyyntihinta n 40,0€/kg, säilykkeitä, kalakukkoja, pakastettuja syöttikaloja, salakasta herkullisia pihvejä, kukkoa, savukalaa. Särjestä kylmäsavukalaa, säilykkeitä, graavikalaa, jne.

Kyllä me suomalaiset elämme liian hyvässä maailmassa, ruoka on vieläkin liian halpaa. Sittenkun kalakauppiaan tiskillä löytyy särkeä, ruutanaa, lahnaa, kylmäsavustettua; haukea, kuhaa, särkeä, madetta, jne...silloin alamme olla siinä tilanteessa, että kotimainenm villikala on arvossaan ja siihen toivon päädyttävän.

Meillä on äärettömän suuret kalavarat mutta, niiden saamiseksi tuotteeksi, tarvitaan työtä, työtä ja työtä. Työ palkitsee tuottaja/jalostajan, tuottaja elää ikuisessa oravanpyörässä eikä saa tulosta työstään.

Tomaattisalakat Ainekset: 1 kg perattuja salakoita 2 prk (100 g) tomaattipyreetä 2 purkkia (4 dl) smetanaa tai Cremé fraichéa puoli dl ruokaöljyä puoli tl suolaa 1 tl hienoa sokeria 1 tl sitruunapippuria tilliä Suomusta ja perkaa salakat päättömiksi. Salakoiden suomut lähtevät irti kevyesti pyyhkäisemällä. Huuhtele kalat. Jos salakat ovat tosi buleja (pituus yli 15 cm), voit myös fileoida ne. Se ei kuitenkaan ole tarpeen, ellet sitten sovella reseptejä esim. kookkaisiin särkiin. Voitele uunivuoka (korkeus ainakin 5 cm) ravintorasvalla tai ruokaöljyllä. Lado salakat esim. kahteen riviin vatsapuoli alas päin siten, että kummankin rivin kalojen pyrstöpuolet ovat vastakkain ja vuorotellen limittäin. Tee kastike. Kaada pyree tilavaan astiaan. Lisää hieno sokeri ja suola, sekoita. Lisää ruokaöljy jatkuvasti sekoittaen, kunnes öljy on imeytynyt pyreeseen. Notkista smetana lusikalla ja lisää se pyreeseen, sekoita koko ajan. Kun kastike on tasaista, tarkista suolan määrä. Kastike kiehuu kasaan jonkin verran, joten se ei saisi olla tässä vaiheessa kovin suolaista. Ripottele sitruunapippuri ja tillisilppu salakoiden päälle ja kaada lopuksi kastike niin, että kalat peittyvät kokonaan. Kypsennä uunissa (150 ºC) noin tunnin ajan tai sitten hitaammin (125 ºC) noin puolitoista tuntia. Tärkeintä on kypsentää salakat niin pehmeiksi, että hampaattomankin henkilön on helppo nauttia sitä. Eipä ole ruotoja syömistä haittaamassa - kerrankin. Kastikkeen pinnan voi halutessa ruskistaa nostamalla uunin lämpötilaa (250 ºC) vähäksi aikaa, mutta valvo vieressä koko ajan, ettei käy käry. Koristele uunivuoka sitruunalohkoilla ja nosta se suoraan pöytään tarjolle. Keitetty riisi on suositeltavin vaihtoehto tomaattisalakoiden lisukkeena. Vai että ei särjistä ja sen sukulaisista saa aikaiseksi mitään asiallista skruudattavaa. Herää! Eiköhän sovita, että seuraavan kalastusreissun saaliiksi saadut kyprinidit otetaan talteen ja niistä tehdään hyvät safkat eikä niitä jätetä jängälle lojumaan. Tässä jälleen tärkeimmät asiat tällä kertaa. Näkemisiin ja kokkailemisiin! Hauskaa Vappua Pörje-setä sivun alkuun PÖRJE-SEDÄN KEITTIÖ
Tämä on suora lainaus Pörje-Sedän keittiöstä; oli ihan pakko kun em henkilökin näkyy olevan sielunveli, eli "roskakalansyöjä".