Savustin siis: Ensimmäiseksi suolistin, kidukset pois, sitten vatsaonteloon merisuolaa, astiaan pohjalle suolaa ja lopuksi kala siihen ja päälle runsaasti suolaa. Annetaan olla viileässä n 4 tuntia.
Kala otetaan savustukseen. Kala kuivataan huolellisesti talouspaperilla vatsaontelosta ja luonnollisesti myöskin päältä.
Voidellaan savustusritilä pellavaöljyllä, samoin kala molemmin puolin, ei sisältä.
Savustuspurut uunin pohjalle ja purujen päälle kolme sokerinpalasta. Lahna uuniin ja kansi kiinni.
Tämänkokoinen lahna, jolla on melko paksu suomupeite, tulee savustaa hyvin tummaksi; siis minun makuni mukaan; valinnanvaraakin on.
Kun kala on valmis, asetetaan kala sanomalehdellä vuorattuun matalaan pahvilaatikkoon, kalan alle luonnollisestikkin leivinpaperi. Kanneksi pahvia ja kalan annetaan "vetäytyä" n tunnin ja sitten herkuttelemaan.
Tärkeätä on kalan raakakäsittelyssä, siis perkauksessa on, ettei vedestä noston jälkeen enää vettä käytetä; talouspaperi on keksitty.
Jos pyydettyä, savustettavaksi tarkoitettua kalaa pestään vedellä; sisäontelo alkaa välittömästi imeä itseensä vettä ja kalasta ei saada sellaista kiinteälihaista lopputulosta vaan se jää vetiseksi ja se savukalana ei ole herkullista.
Vinkki: Kalan saa helposti ritilästä ehjänä ulos, laittamalla kalan säilytyslaatikko leivinpapereineen ja sanomalehtineen nurinpäin kalan päälle; kipataan ympäri ja kas kaunokainen on ehjänä ja siistinä laatikossa nahan rikkoutumatta.
Kiitos mielenkiintoisista blogikirjoituksista. Luen blogiasi säännöllisesti.
VastaaPoistaMikä on mielipiteesi kalakantojen "kääpiöitymiseen" (artikkeli aiheesta: http://yle.fi/uutiset/lahna_on_poistumassa_kalamiehen_ruokalistalta/6087423).
Esimerkiksi haukien/petokalojen kohdalla olen kuullut puhuttavan myös siitä, että kaloille pitäisi olla alamitan sijaan "ylämitta", koska suuret yksilöt ovat geneettisesti tärkeitä kalakannalle (eikä niitä siitä syystä kannata kalastaa pois).
No, tuota lahnojen kääpiöitymisestä sanoisin; olen tänäkin keväänä saanut hyvin lahnaa, koko yleensä tuolla 1,5-2,5kg, verkoista. Siis ei mitään kääpiöitymistä meidän vesissämme.
VastaaPoistaTuota pikkukalaa; särkikalaa siis yleensäkin, on aivan tuhottomasti. Nytkin keväällä en montakaan kertaa ole 11mm verkkoja laittanut ja aina saalis on ollut todella hyvä.
Petokalojen koosta tutkijat ovat esitelleet tutkimuksia laidasta laitaan, mitä tuohon kokovalintaan tulee.
Esim hauki; yli kaksikiloinen, pääsääntöisesti on pikkuhauki mahalaukussa, siis nimenomaan hauki.
Kuhan suhteenhan pitää aika hyvin paikkansa se, että mitä isompi kuha, sen isomman kutureviirin se ottaa ja taas päinvastoin. Kyllä mielestäni kuha pyydetään, luontaisestikkin lisääntyvänä lajina, aivan liian pienenä ja tämä koskee esim rannikkoalueitamme. Rannikoltahan ei isoa yli kaksikiloista kuhaa enää saada.
Kyllä mielestäni sisävesien kalastus on niin vähäistä, että sillä ei ole merkitystä geneettisen perimän vääristymiseen. Kuhaahan meidän vesistämme tulee kaiken kokoista; esim eilen 80mm verkossa oli peräti kaksi alle puolikiloista mutta elävää kuhaa, vapautin, pari 2kiloista ja yksi yli 3kiloinen. Yli 5kiloinen on mielestäni ns suurkuha, mutta niitä tulee aika harvakseen.
Rysästä olen saanut särkeä yli puolikiloisia, ahvenia samoin ja säyneitä jopa yli kiloisiakin. Samoin rysälahna on tänä keväänä ollut todella suurta ja kutukelpoista; harvinaisen aikaisin.
Kyllä henkilökohtaisesti tuolle ylämitalle panisin melkoisen kysymysmerkin, varsinkin kun näitä kalastajavuosia on jo kertynyt viitisenkymmentä kesää, siis pyydyskalastajana ja noita kaloja on tullut nähtyä aika monina vuosina.
Suurta tuhlausta muuten Suomessa on istuttaa kaloja, jotka eivät pysty luontaisesti lisääntymään; hyvinä esimerkkeinä mm kirjolohi ja karppi. Molemmat kalat pystyisi hyvin korvaamaan toutaimella ja säyneellä, varsinkin jokivesissä.
Kalastuksen suurimpina ongelmina kalakantoja kohtaan pidän verkkokalastuksen liian tiheät, siis 30-50mm verkot. Vapakalastuksessa kuhan kutupyynti rantavesistä, saaliskalan myötä tuhoutuu satoja tuhansia mätimunia. Kuhan pyyntirajoitushan kutuaikaan pitäisi palauttaa kuten on monissa muissa maissa; esim Virossa, kuukauden rauhoitus kaikelta kuhankalastukselta.