keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kesäaamuista ahvenenpyyntiä.

Tämän näköistä 9.7. klo 05.30. Järvi Tammelan Saloistenjärvi; ei kesämökkejä, aitoa erämaajärven tunnelmaa. Täällä kuikkakin huutelee. Saaliskaloiksi saadaan isoja ahvenia, lahnaa, siikaa, isoja särkiä, haukea luonnollisestikkin.

Tässä kalamiehen työväline; kaikuluotain. Uskomattoman hyvä apuväline, etsittäessä kalaparvia ja mahdollisia kookkaita petokaloja. Tämän avulla etsin pohjasyvänteet, ns "penkkapaikat" jne. Näin helteellä kalaparvien tavoittaminen on todella haasteellista joskaan ei koskaan helppoa.
Tämä välineeni on halvimpaan hintaluokkaan kuuluva mutta se välittää juurikin sen infon, mitä tarvitsen. Pitää vain opetella lukemaan sitä.
No niin; jossain aiemmassa jutussa kiistelimme siitä, otetaanko verkot kaloineen ja selvitellään vasta maissa, kotona ehkä.
Oma tyylini on, että jokainen kala otetaan erikseen jo veneessä verkosta, tainnutetaan ja verestetään ja loppuhommana suolistetaan. Sitten kalat jäärouheeseen ja lähtö kotiin verkkojen kera tai ilman. Jokaisen arvonsa tuntevan kalastajan ykköskriteeri on huippuluokan villikala, oikein käsiteltynä ja laadukkaana asiakkaalle asti. Jokainen pystyy kalastamaan, saamaan kalaa mutta oikea kalankäsittely ja laadukas saalis; siitä tunnistetaan ammattitaitoinen kalastaja. Kalastajan kun tulee hallita koko tuotantoketju; pyynti, saaliinkäsittely, saaliin jatkojalostus, markkinointi ja myynti.
Kuvassaolevan puolikiloisen ahvenen irroittelu muuten kesti lähes puoli tuntia mutta yhtään lankaa ei katkennut; kiitos "virkkuukoukun". Kalastajan tulee olla äärimmäisen kärsivällinen välineitään ja saalistaan käsitellessä. Pienkalastajalle verkot ovat kalliita, saaliit  vähäisiä mutta kun vähäisestäkin saaliista on saatava edes kohtuullinen tuotto; hyvät välineet ja huippulaatuisesti käsitelty saalis takaavat kohtuullisen tuoton.
Päivän saalis oli I-luokan ahventa n 8kg, 5kg kookkaita lahnoja, pari runsaan kilon siikaa ja särkeä parisen kiloa(särki päätyy purkkiin ja graavattavaksi). Saaliin arvioitu rahallinen arvo hieman päälle parisataa euroa. Ei runsasta rahantuloa mutta minulle riittää.
Ammattitaitoisen ja saaliistaan huolehtivan pienkalastajan tuote on lähiruokaa parhaimmillaan. Poliitikot liturgioineen lähiruoasta tarkoittavat aivan muuta kuin esim marjojen, yrttien ja sienien keräilijän sekä kalastajan tuotteita; me olemme heille liian marginaalinen ryhmä, tuotamme liian vähän. Kumpi sitten on parempi; bulkkia paljon vaiko laatukalaa/-keräilytuotteita vähemmässä määrin?
Lopuksi ja selvennykseksi; päivän saaliin hankinta alkoi klo 05.00 ja saalis oli jäitettynä kotikylmiössä klo 12.30, siis 7,5tuntia saaliin hankkimiseen; vielä pitää savustaa osa ahvenista, fileerata loput vakumiin ja pakkaseen, samoin lahnojen savustaminen ja siikojen fileeraus ja mahdollinen pakastaminen, särjetkin, vaikka kotikäyttöön tulevat, käsiteltävä nekin. Huomiselle ei käsittelemätöntä kalaa saa jäädä.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kun ei muuta niin ahventa.

Keskiviikko 3.7. klo 06,50. Ahvenverkkoja kokemassa. Viikkoja jatkunut itä-pohjoinen tuuli on karkotellut kalat melkoisen tehokkaasti; siispä ahventa jahtaamaan. Ajelin edellisiltana kalustoni lähijärvelle; karu, tummavetinen mutta kirkas erämaajärvi. Ei kuhaa mutta siikaa, ahventa ja lahnaa runsaasti. Laitoin neljä 35mm x 0,17 x 3 x 60 verkkoa, punainen monofil.
Jo ensimmäinen verkko antoi yllänäkyvät puolenkiloiset, kaikkiaan pulisen tusinaa ahvenenjörrikästä. Ahventa näkyi tulevan niin selkäkareilta, kuin parista metristä rantalumpeikkojen edestä. Kaikenkaikkiaan tuota melko kookasta ahventa kertyi yli 15 kg.
Siikaa en tavoittanut ja silmäkokokin ko järven siioille oli liian tiheä.
Nyt sai savustuspönttö sisuksiinsa ahventa ja asiakkaani myöhemmin herkullista, tuoretta ja todellista lähiruokaa; kotimaista villikalaa. On se tuommoinen runsaan puolenkilon ahven todella herkullista, valmistitpa sen miten vain.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Kylmäboxi veneessä.

Liian pieni kylmäboxi.
Kuhaa pukkaa ja joskus ihan kookastakin kuten kuvan esimerkki näyttää. Tuo kylmäboxini on tuo 60l boxi ja tuollaiset 1,5-2,5kg kuhia mahtuu montakin mutta tuo yksi ei sitten suostunut mahtumaan. No, siihen päälle sain vielä muutaman kuhan mutta kyllä tuo pyrstö vaan tuppasi jäämään sinne kannen rakoon.
Tuota kalareissun kylmäboxia en jaksa olla suosittelematta; kalan laatu pysyy sen ansiosta kunnollisena vaikka reissu kestäisi muutaman tunninkin.
Testasin kerran pienellä hauenpulikalla kuinka kauan tuo kala pysyisi myyntikelpoisena. Tulos oli runsaat kaksi vuorokautta, kala oli aivan kuolinjäykkä. Jääpalaa oli boxin pohjalla n 5cm kerros; ulkolämpötila oli päivällä n +20astetta ja yöllä n +10 astetta ja jäätkään eivät olleet aivan kaikki sulaneet, boxissa ollut lämpömittari näytti +2astetta.. Kyllä kalan laatuun kannattaa panostaa.
Eviran määräysten mukaan pyöreän kalan säilytys-/kuljetuslämpötila pitää olla +2-+0astetta; siis määräykset täyttyivät.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Pienkalastajan jääpalakone.

Princess Jääpalakone Ice Cube Maker
Käväisimpä vilkaisemassa kolleegani uutta hankintaa, jääpalakone. Olen aina ollut sitä mieltä, että näistä kotikoneista ei kalastajalle apua ole. Vaan kuinkas kävikää?
Katselin kun kaverini esitteli tätä Princes-merkkistä konettaan, käynnisti ja jo alta 10min tulivat ensimmäiset palat säiliöön ja samaa tahtia kone teki uusia. Tehoksi ilmoitettiin 120W ja jääntuotto 15-20kg/ vrk.
Itselläni on saman kokoluokan kone, hankittu erään lopettaneen kalastajan huutokaupasta ja osoittautui toimivaksi peliksi.
Kun tuota Princessaa katselin, olisi kyllä harkittava ostos, ellei konetta olisi.
Jääpalakone on välttämätön kalastajalle, jolla ei ole kunnallisia kalankäsittelytiloja jääkoneineen. Kesäiseen aikaan pitkällä verkkoreissulla kun kalat verestää veneessä ja pistää kylmäboxiin jäiden päälle, saalis säilyy laadukkaana. Sama koskee myyntireissuja.
Testailin aivan vesijohtovedestä tehtyä jäätä ja totesin sen pitävän Polarcoolerin kylmälaatikon 0-asteisena kaksi vuorokautta ja sepä riittääkin samoin säilyi jääkin 50% sulaneena ko ajanjakson; ei huono systeemi. Minä varastoin jääpalat muovipusseihin pakastimeen silloinkuin tarvitsen enemmän jäätä kuin koneen kapasiteetti on.

7.7.2014. Nyt sitten jääpalakoneeni irtisanoi sopimuksensa. Eipä taida kannattaa  korjailla, jäätä kun näillä keleillä tarvitaan päivittäin ja melko paljonkin. Ei muuta kuin hankkimaan Princes ja puhisemaan jäätä. Täytyy sanoa, että hieman hitaampihan tuo on kuin entiseni (silloinkun vielä toimi) mutta kyllä tuo "prinsessakin" jäätä tuntuu tekevän minun tarpeisiini riittävästi. Toisekseen tämä uusi koneeni tekee jäätä 120W teholla ja entinen 800W. Melkoinen kulutusero siis kyseessä.
No, nyt sitten katsellaan, miten tuo "prinsessa" hommistaan selviytyy.

perjantai 30. toukokuuta 2014

Kaakkoistuulta.

30.5. klo 06,30, lämpötila +10,5, kaakkoistuulta 3 m/s. Vanhankansan väittämä "kaakko vie kalat kattilastakin"...melkein päti. Jotain kuitenkin tuli.
 
 
 
Eipä tullut kuin muutama kuha, suurin 7,5kg ja sitten tuommoisia 1,5 kiloisia 4kpl, haukia 2 suurempi 6,00kg. Siis ei ihan tyhjä reissu. Kuhat olivat muuten koiraskuhia ja saatu aivan selkävesiltä, ei karikoita lähelläkään. Kaikilla maitipussit tyhjät, siis kuhakin alkaa olla jo osittain tällä järvellä kutenut. Mahtavat määrät saalista muuten kaikkien mahassa, isolla hauella oli suussa puolikiloinen kuhanpenikka. Kyllä muutaman päivän kestänyt pohjois-kaakkoinen tuuli saaliissa tuntuu. Kutuahventa ei muuten tullut enää ollenkaan eikä ahvenenkutua havaksessa. Tämmöinen siis oli tämä kalastuspäivä.
 


maanantai 26. toukokuuta 2014

Kevätkalastusta.

26.5. klo 06.00 aurinkoista, tuulta 7m/s SW, kuhaverrkoja kokemaan lähdettiin.

 Ensimmäinen verkkojata, 60m, antoi tämänverran; parikiloinen kuha, ahventa pari kiloa, lahnaa kolmisen kiloa, siis ainakin savukalaa tulee pönttöön.
Tuota pientä kuhaa, alle 200 grammaistakin, tarttui verkkoihin aivan kiitettävästi. Verkot 65mm ja siitä seurannaisena kaikki yhdeksän kuhaa pääsivät jatkamaa uimistaan sukukypsiksi saakka.
Se 65mm verkko on siitä hyvä, että kuha säilyy hengissä, toisinkuin joku 45-55mm silmäkoko, jossa kuha tukehtuu hengiltä kun pienisilmäinen verkko kiristää kiduskannet kiinni.
Kuhakesä näyttäisi tulevan tosi hyvä; komeita kuhia on pitkin kevättä saatu. Kappalemääräisesti tuommoisia +1,5kg kaloja olen saanut ihan mukavasti. Kunhan tästä tuo kutuaika menee ohi, saa verkkoja tuonne karikoiden kupeille; pitäisi kuhaa riittää.
Tämmöisenä pienkalastajana kun verkkoja on pyytämässä kerralla vain tuommoiset 10kpl, 60-metrisiä; ruoka- ja myyntikaloissakin pysyy.
Yllämainitsemanikin verkkomäärä teettää päivittäin töita vesillä semmoiset parisen tuntia, kalankäsittely maissa parin tunnin verran ja kaiken päälle vielä kuljetukset asiakkaille ja kerran viikossa torille myymään. Kuusi-seitsemäntuntinen päivä syntyy jokaiselle viikonpäivälle. Sittenkun pikkusilmäisiin verkkoihin eksyy särkeä, kuoretta ja muikkua runsaasti, tietää se maissatehtävää työtä muutaman tunnin lisää.
 

torstai 15. toukokuuta 2014

Pyöreän kalan säilytyksestä...kauanko kala on tuore?

Myymälöissä ilmoitellaan monasti tuoreesta kakalsta, vaikka kala silminnähden ja aistihavainnoin saattaa ainakin näyttää epäilyttävältä.
Kauanko siis kala on tuore?
Hyvä linkki asiaan, ja yleensäkin kalankäsittelyyn on seuraava;
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/2.pdf
Siis avainsana tuoreuden takaamiseksi on nopea kalan tainnuttaminen, verestäminen ja sisäelinten ja kidusten poisto. Tämän jälkeen katkeamattomaan kylmäketjuun ja säilyvyys on muutamia päiviäkin. Eviran suosituksissa jopa seitsemän päivää, mikäli em toimenpiteet on tehty huolella. Entä tehdäänkö ja toimitaanko sitten näin?
Edellisten seikkojen lisäksi esim kalan kovakourainen käsittely lyhentää säilyvyysaikaa huomattavastikkin. Ajatelkaapa troolin perään survoutuvia muikkuja ja kun troolin perä vielä nostetaan ylös vedestä...!
Nuotasta ja rysästä kala otetaan haavilla ja näinollen huomattavasti hellävaraisemmin.
Omassa pyynnissäni olen pyrkinyt kyllä noudattamaan em ohjeita mahdollisimman hyvin.

 Yllä kuvattu veneeni 60l Polarcooler kylmälaukku. Talvisaikaan suojaa jäätymiseltä ja venekaudella verestän kalat hetkeksi veneen turkille ja sitten laatikkoon suojaan auringonpaisteelta. Ennen rantaantuloa suolistan vielä kalat. Kesäaikaan laatikon pohjalla on jäärouhekerros ja mittausteni mukaan lämpötila pysyy 0-+1, niinkauan kuin jäärouhetta on.

Kotona varastolla kalat siirretään 120l Polarcooler astiaan jäärouheeseen ja näin kalat säilyvät myyntikuntoisena 2-3 päivää. Yleensä kala on myyty jo pyyntipäivää seuraavana päivänä. Laatikossa on neljä sulkusalpaa ja näinollen se toimii paremmin kuin yksikään jääkaappi/vastaava.
Pakastettava kala fileoidaan pyyntipäivänä. Muutamia kaloja pakastan (asiakkaan toive) kokonaisina. Se on perusteltua siksi, että mitä vähemmän kalaa "puukotetaan", sen paremmin se säilyy. File ei jäitettynäkään säily kuin päivän, ehkä kaksi, tosin viranomaisten mukaan 4-5 päivää.
Pieni jääkone on nykypäivin melko halpa investointi; 2-400€ ja sinulla on jäitä käytössäsi aina kun tarvis on. Esimerkiksi minun käyttämäni kone tuottaa 25-30kg vuorokaudessa ja se riittää minulle.