Aamuvarhaisella siinä kuha-/siikaverkkoni kokemista odottelemassa. Verkot; 5m korkeat ja 65mm silmällä, 60 metriä jata. Nyt sitten se varsinainen kalastus taas alkaa, kun kuhan kutu on ohi. Tuli muutama kuha harvoista verkoista.
Pankaahan merkille verkkojen, välivesiverkot, 1,5m kohonarujen varassa. Ei luulisi tyhmemmänkään ajavan jadan päältä.
Sitten tuli kolmimetrisestä verkosta, 9mm, kolme metriä korkea, 30 pitkä, muikkuakin toista kiloa. Pikkuista särkikalaa luonnollisestikkin mutta kun meillä ei mikään kala mene hukkaan, muikut päättyivät ruokapöytään n neljä tuntia ylösnoston jälkeen. Näin tuoretta kalaa et saa marketista, et torin kalakauppiaaltakaan, kalastajalta ehkä.
Kyllä kotimainen villikala on herkkua, kuitenkaan tuoreena on vaikea saada, kyllä se kaupan kala normaalisti on ollut kuivilla jo vähintäänkin puoli vuorokautta, yleensä paljon enemmän. On se muikku muuten arka kala, harva sitä kuolinjäykkänä puhkomiseen saa. Kuolinjäykkyys muikulla alkaa n neljä tuntia ylösnostosta ja sitten alkaa pehmitä.
Se muuten tuo muikku on tosi vaikea löytää kun parvet ovat pienimmillään. Nämä löytyivät n 2m kohonarujen kanssa 25m syvänteen päältä.
Meillä näyttäisi nykyisin tuo muikku olevan n 10-13cm pitkää, siis parasta mahdollista ruokakalaa. Töitä se vaan teettää, varsinkin verkkojen tyhjentäminen ja muikun erikseen lajitteleminen mutta kyllä kannattaa.
Tarkkana saa olla myös ylösnostossa; jokainen kuhan poikanen on huomattava siinä vaiheessa, että pystyy päästämään pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti