Tämmöisissä maisemissa alkoi tämän kesän ravustus. Huomaa, oikein ja lainmukaisesti merkitty pyydyslinja, molemmissa päissä liput ja yhteystiedot, ne yhteystiedot myöskin jokaisen pyydyksen kohossa. Kotimainen rapu, meidän kaikkien herkku. En voi käsittää intoa ostaa jossain kuralammikoissa kasvatettuja ulkomaisia rapuja; niin, no, hinta mutta entäs laatu? Meidän vesiemme ravut elävät kohtuullisen puhtaissa vesissä, toisinkuin tuontiravut, varsinkin kauko-idän. Ravustan, myyn ja syön itsekkin rapua läpi vuoden.
Minun rapuvesissämme esiintyy sekä täplärapua, että jokirapua, samassa järvessä. Täplärapua saan n 3-5m syvyydestä ja sitten jokirapua lähempää rantaa.
Tässä sitä on rapua merrassa. Näin alkukaudesta suhteellisen pientä, 11-12cm, toki muutama köriläskin jo ehti tulla. Ravusta näyttäisi kuluttajamyynnissä tänä vuonna saavan tuommoiset 2,00-2,50€ suoramyyntinä ja muuta myyntihän en harrastakkaan.
Kappalemäärissä tähän aamuun mennessä on tullut runsaalla 20 merralla vähän yli 250 kpl, siis myyntikelpoisia. Ihan kohtuullinen alku. Ravustuksessa tuo kulurakenne on melkoisen mukava; koostuu polttoainekuluista ja pyydyskustannuksista. Kaikki syöttikala on isommista kaloista kertynyttä perkausjäämää, siis hyödynnetty sekin.
Saapa nähdä miten kausi kehittyy ja miten rapukauden myynti lähtee käymään. Myynti on kuitenkin jo ehtinyt sentään alkaa, hyvä niinkin ja tilauksia ravustaja tietenkin toivoo lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti