Rapujuhlaa 2016.

Niin se rapukausi 2016 alkoi 21.7.2016. Tietenkin heti alussa mukana. Nykypäivän ravustus ei ole enää sitä samaa kuin oli nuoruudessani kuutisenkymmentä vuotta sitten; rapuonkia, rapuliippejä ja suppilomertoja. Nämä pyydykset vaativat aktiivista ravustusta, joten siellä joen/järven rannassa oltiin yömyöhään kokuvälit nuotiolla makkaraa paistellen. Pyydykset koettiin 1/2 tunnin välein.
Nykyisellään ravustuksessa ei ole sitä hohtoa kuin silloin kauan sitten. Tehokkaat merrat  mahdollistavat kokemisvälin kerra vuotokaudessa, jopa kaksi vuorokautta. Syöttinä reilusti särkikalan palasia.
Testasin; saalis yhdessä vuorokaudessa oli 1,7 rapua/pyydys, kahden vuorokauden saalis oli myöskin n 1,7 rapua/pyydys. Siis pyydys piti ravut sisällään ja tehokkaasti, aivan toisin kuin menneen ajan esim suppilomerrat.
Alla pari vuotta sitten hankkimiani Fladen-mertoja, 80cm pitkiä ja 50cm korkeita. Talvella hyvä mademerta.

Tämän kauden ravut näyttävät noin kahden viikon periodilla keskimääräistä kookkaammilta, joskin pieniä viimevuotinen prosentti. Ylösnostoon kelpuutan vain yli 12cm ja isommat.

Uusittu rapukeitokseni kolmeakymmentä rapua varten;
- 6ltr vettä (iso kattila)
- 0,5ltr tummaa 5,6% olutta
. 5-6 sokeripalaa
- 6dl merisuolaa
- 1rkl piparjuuriraastetta
- reilusti kukkivaa tilliä
Ravut lisätään kiehuvaan liemeen yksi kerrallaan ja painetaan pinnan alle läviköllä. Kun rapujen pyrstö raouttuu kilvestä, ovat ravut kypsiä.
Kattila pois liedeltä ja annetaan olla n 20 min. Ravut nostellaan pois liemestä ja asetellaan toiseen kattilaan (iso), kylmää vettä päälle ja annetaan veden hiljalleen juosta kattilaan kunnes ravut ovat jäähtyneet.
Sitten on vuorossa joko syöminen tai pakastaminen. Rapu kestää pakastimessa näin valmistettuna neljästä kuuteen kuukautta.

Kauniin kesäaamun kalareissu.

Kaunishan tämä kesäinen aamu on, vaan ei kalastajalle parasta aikaa. Klo 06.20, ilma +10, vesi +19, aivan tyyntä. Järvessä kolme jataa, 60x3x60, kaksi pohjassa, yksi välivedessä.

Kuha kuitenkin liikkui edes jonkinverran, sain kuvassa näkyvät pienemmät kalat pohjasta ja isoimman (6,9kg) välivedestä. Pohjaverkoista nousi rapuja ja isoja olivatkin, aivan kiusaksi asti.

Saalis oli siis kuitenkin, jos ei hyvä niin ainakin tyydyttävä. Kuha on aina arvokas kala, lienee Suomen kallein villikala, Tänään pitänee viedä jata tai pari ravunpyydysten lisäksi järveen. 

Kovin paljon noita alle kiloisia kuhia tuntuu verkkoihin takertuvan 60mm solmuvälistä huolimatta, toisaalta, säilyväthän elävinä ja takaisin järveen kasvamaan. Alle 45cm kuhaa en ota ylös.

Tuota elo-syyskuun puolta odottelen; toki ravustus hoidettava ensisijaisesti.

Jousimertojen ruostesuojaus.

Kaikkihan tiedämme, että noiden jousimertojen (ravustus, syöttikalastus, madekalastus...jne) metalliosiin alkaa kertyä ruostetta; lyhentää pyydykden ikää. Olen ratkaissut asian ruiskuttamalla pyydykset pellavaöljy-/suomalainen hautatervaseoksella. Eivät metallirakenteet ruostu 2-3 vuoden aikana ja sitten uusintakäsittely. Merran havakseenkin tämä käsittely näyttäisi olevan toimiva.

 Siinä mertoja (Fladen) käsiteltyinä.

Ja sitten työkalu; aivan halpis kompressori, massaruiskutuspistooli; sillä jälkeä alkaa tulemaan. "Tervauksen " kuivumisaika on n 1-2vrk. Sitten seos on kuivaa ja ei haittaa kalastusta/ravustusta.

Avattu, täytetty kuha.

Eilen sitten päätin tehdä pitkästä aikaa täytettyä kuhaa. N kiloinen kuha päivän saaliista ja se käsittelyyn. Poikkeuksellisesti jätin tämän kuhan veneessä suolistamatta, siis vain verestin.

Kuhan selkäruodon poistin päältä käsin, samoin sisälmykset ja kidukset. Kalaa ei suomusteta.

Kalan täytteeksi tein sekoituksen; kuivattuja sekasieniä liotettuna n 2dl, 1/2 kookas punasipuli, kuullotetaan silputtuna, yksi kookas valkosipulin kynsi silputtuna. Ainekset kulhoon ja siihen lisätään loraus soijakastiketta, ruohosipulisilppua reilusti, kermaa,  ja mustapippuria myllystä n 1 tl, ainekset sekoitetaan. Kalan sisäpuolelle hieman merisuolaa myllystä. Seos lisätään kalan sisään ja kala suljetaan puuvillalangalla ompelein. En siihen hätään löytänyt puuvillalankaa, joten suljin paksumman pään cocteil-tikuilla. Kalan päälle korppujauhoa ja voisulaa ja uuniin.  

Uunin ritilä ylhäältä kolmannelle tasolle, ylälämpö 180 astetta ja kala uuniin, runsaan puolen tunnin kuluttua kala on kypsää ja herkuttelu voi alkaa. Lisukkeeksi uusia perunoita ja kermaviilikastike; kermaviili, sinappia, sitruunamehua ja ruosipulisilppua. Mainio kastike moneen muuhunkin. Muista syödä kalasta myöskin poskilihat; parasta ja kalleinta herkkua mitä kalasta saa.

Alkukesän idylli.

15.6.2016, täysin tyyni aamu, lämpötila +7 astetta; muikkua tekisi mieli, verkot eilen laskettu n 30cm väliveteen 14mmx0,20x3x60. Toiveita täynnä tämä aamu.

Ajelen juuri nousevan auringon varjosta järvelle, täysin hiljaista, ajelen sähkömoottorilla. Edessä näkyy 90W monikidepaneeli, joka lataa 150 Ah akkupatteria. Ei ole koko kevään ja alkukesän aikana tarvinnut kytkeä laturia ja verkkovirtaa; ylhäältä on apu tullut auringosta. Toki veneessä polttomoottorikin on mutta kun tykkään fiilistellä ja kiire on kalastuksessa vain haitaksi. Kaikuluotaimesta on kiva seurailla reitillä bongailtuja isompia kalayksilöitä ja kalaparvia. Leppoisaa tämän kalastuksen tulee olla.

Tulihan sitä muikkuakin jos tuli muutakin pikkukalaa ihan riittävästi. Muikkua 1,5kg ja särkikalaa runsaat seitsemän kiloa. Muikut savustukseen ja särkikalat kuivaukseen. Yllä kuva savustuksesta; välitarkastus, hyvää tulee.

Muikunpyynnin proplematiikkaa.

Yllä näkyy kuva kuivatuista muikuista. Lemmikkien herkuksi. Saan muikkua yleensä kerralla n 2-5kg, särkikalaa n 7-10 kg. Muikkusaalis on niin pieni särkikalaan verrattuna, että muikkua ei juurikaan kannata tarjota myyntiin marketteihin vaikka kysyntää olisikin mutta pienet erät, mieluummin kuivaan sen lemmikkien herkuksi; toki otan erikseen omat savumuikut. Paistetun muikun syönti minulle on rajoitettua (kihti), Näin kesäaikaan pakastaminenkaan ei ole mikään ratkaisu. Muikku on rasvainen kala ja se ei pakastimessa maultaan parane. Joten aina valtaosa "muikkusaaliistani" menee kuivaukseen ja lemmikeille. On muuten tuotollisesti aivan sama meneekö myyntiin ihmisille vaiko lemmikeille; sama lopputulos.

Kun olen tämmöinen pienkalastaja, en voi edes unelmoida tehokkaammista pyydyksistä kuin verkko. Verkkopyynti taas on kovin työvaltaista ja näin ollen, nykyinen käytäntöni tuntuu toimivalta. Tosin joskus joku asiakkaistani soittelee ja kyselee, onko minulla muikkuverkot pyynnissä ja jos muikkua tulee, saa sitten muikkua. 

Kalastusveneeni sähkölaitteisto.

Päivittelin vanhaa veneeni aurinkosähkölaitteistoa nykyaikaisempaan ja tehokkaampaan kuosiin.

Vanha 1-kidepaneeli sai väistyä ja tilalle tuli 90W monikidepaneeli, asennuskulma n 35 astetta.

Myöskin säädin vaihtui energiatehokkaaseen moderniin PWM-säätimeen. Oikealla alakulmassa oleva volttimittari jää nyt osin työttömäksi kun suoraan säätimestä voi lukea varaustilan, kuormavirran, latausvirran ja monta muuta asiaa. Sähköperämoottorina on vanha Min-Kota 30lbs, vaikkakin isompaa olen jo havittelemassa ja osin siitäkin johtuen tämä latauslaitteiston uusiminen.
Sulakkeet on sijoitettu säädin - akku väliin sekä säädin - kuorma (kaikuluotain ja perämoottori) väliin.
55 lbs:n perämoottorin kun hankin, laitteisto toiminee seuraavat 10 vuotta. Liikkuvia osia ei ole koko järjestelmässä kuin moottorin säätökahva ja varsinainen moottori-/potkuriyhdistelmä.
Hyvä sähkömoottori on pyydyskalastajalle aivan oivallinen ja edullinen apulainen. Vuosikustannuksiksi laskin n 62,00€/vuosi, sisältäen kaikki kulut kolmen vuoden ajalle. Sen jälkeen sähkökulut ovat +/- 0.  Vaikka sähkön hinta pyörii nykyisin n 0,24€/KWh, siltikin säästö on säästöä, pienikin. Tosin akkupatteri muodostaa kysymysmerkin; toisaalta 200Ah akuston hinnaksi muodostunee happoakkuna n 200,00€ ja laadukkaamman AGM-akuston hinta n 400,00€. Akusto, varsinkin AGM, kuoleutuu n 3-4v ja kestänee 5-7 vuotta happoakut, vaikkakin halvempia, käyttöikä saattaa olla melkoinen kysymysmerkki.