Troolikalastus voi olla järkevääkin.

 Troolikalastuksen järkevyys on usein askarruttanut mieltäni; suurilla trooleilla nostetaan merestä silakkaa ja kilohailia...rehutehtaille. saadaan alle euron kilohinta, ihmisravinnoksi ei mitään. Suurehko troolari nostaa vuorokaudessa 5-10 tonnia kalaa, kaikki rehutehtaille koska pitää saada maksimaalinen saalis, siis ylitetään tahallaan ruokakalan vetopituus, 4tuntia.
Homma on kalakantojen kannalta aivan järjetöntä koska poistetaan  valtavia määriä ihmisravinnoksi kelpaavaa kalaa; minkinrehuksi.
Laadukkaan silakan/kilohailin vetopituus rajoittuu alle kolmen tunnin, siis saalis kaluston suhteen liian pieni. Rysä-, nuotta- ja verkkosilakka on troolisilakkaa paljon laadukkaampaa, koska se nostetaan haavilla laatikkoihin, troolisilakka sitä vastoin nostetaan vinssillä ja täten murskaantuu pahasti.

Tässä päivänä muutamana luin uutisista artikkelin kotkalaisesta Kalastus Kirjavaisesta, joka kalastaa silakkaa ja kilohailia troolilla; miehistö omasta perheestä. Kirjavainen kertoo nostavansa vain n 1000kg/pyyntireissu ja kaikki kala menee ihmisravinnoksi; itsetehtyinä jalosteina, myyntinä kauppoihin ja omana torimyyntinä.

(kuva Kymen sanomat) Sami ja Eemeli Kirjavainen trooliköysillä.
Uskomattoman järkevää ja uskoisin tuottoisaakin toimintaa. Kohtuullisen pieni kalusto, miehistö perhepiiristä ja kulurakenne sen mukaista.
Tämäntyyppinen toiminta on järkevää rannikkokalastusta ja kalakantoja säästävää toimintaa, nimenomaan kun on kyseessä troolaus.

Sitä vastoin sisävesien muikuntroolaus asettuu lähes samalle viivalle merialueiden suurtroolauksen kanssa. Sisävesillä trooli on aivan liian järeä pyydys ja kaiken lisäksi muikkutroolit vetävät huomattavasti yli 4tunnin vetoja, jopa kuusikin tuntia. On siinä muikkuparalla ahdasta.

 

Näin tiukkaan muikut ahtautuvat troolissa ja kun ne nostetaan pussissa, kyllä alimmaiset murskaantuvat pahasti.

Mitä kirjoitin troolikalastuksesta, ei tietenkään koske rannikon,eikä sisävesien pienkalastusta, rysiä, nuottaa ja verkkoja. Niillä kalastaminen on selvästi troolausta, jota tehdään suuressa mittakaavassa ja teollisuudelle, aivan eri asia.

Kala on suomalaisille siksi tärkeä tuote, että sen ei soisi joutuvan minkinrehuksi.

Liitänpä vielä tännekkin suoran linkin. Jokaisen kalakannoista huolestuneen tulisi lukea huolellisesti tämä:
Asiantuntijalausunto liittyen kalastuksen ... - Helsinki.fi
 

.

Tuli tauko kalastukseen.

Siinä se kalusto nyt makailee pikkutauolla. Tuli rantoihin sen verran jäänriitettä, ettei raski rikkoa veneen ulkopintaa. Syksyinen jää on yllättävän terävää.

Kuhaa ei tullut tällä avovesikaudella mitenkään hyvin; keskinkertaisesti. Siika lähes häviksissä. Muikkua jonkin verran mutta pientä särkikalaa nostin n 400 kg.  Isoa lahnaa ja ahventa tuli melko mukavasti; lahnaa n 100kg ja isoa ahventa (0,5+kg) n90kg. Kuhaa tuli kaikkiaan n 250kg ja rapuja n1500kpl, joista myyntirapuja (+11cm, ei saksipuolia) n 950 kpl. Kun ahvenen ja kuhan kilohinnaksi muodostui pyöreänä kalana 12,50€/kg ja rapujen n 2,50€/kpl täytyy tulosta näin pienkalastajan kannalta pitää kohtuullisena. Lahna meni kaikki savukalaksi kilohintaan 10,00€/kg. Haukisaalis n 120kg meni särkikalan ohella pääsääntöisesti kuivakalaksi jalostettuna lemmikkieläinten rehuksi ja kun kilohinnaksi pyöreänä n 4,00€/kg, ei huonosti sekään.

No, uskoisin vielä ennen joulua päästävän muutamaksi päiväksi muikunpyyntiin, ainakin intermeteon mukaan, voisi kautta luonnehtia suhteellisen siedettäväksi.

Ravut muuten menivät aivan pyyntikauden lopullakin täyteen hintaan kaupaksi; hyvä kun itselle vähän noita saksipuolia jäi.



Kuhan pyyntikoko.

Laki määrittää kuhan alamitaksi 37cm! Aivan tolkuttoman pieni kala otettavaksi saaliiksi. Ei ainakaan sisävesissä vielä kertaakaan kutenut ja saaliskalaksi niin pieni, vaikkakin lain sallima, että sen fileeraussaantokin jää tuonne 40% lukemille. Kalan painohan tuon mittaisena on reilusti alle puolen kilon.

Tänään juuri osuin erään tunnetun kalakerhon sivuille; artikkeli käsitteli kuhan jigausta. Saaliskaloista oli kuva normaalissa styroksisessa kalalaatikossa; hyvä mittari tuo kalalaatikon leveys! Kaksi kolmasosaa kaloista, osa alamittaisia ja loppu nipinnapin mitan täyttäviä. Ei kovin hyvää pr:ää ko kalakerholle. Edelliseen kun vielä lisätään neuvo hyvistä ottipaikoista; toukokuun loppu - juhannus ja rantamatalat. Siinäpä neuvo kutukalastuksesta!

Oli aikanaan melkoinen möhläys Esko Ahon hallituksen maatalousministeriltä poistaa kuturauhoitus lainsäädännöstä v 1993. Ääniähän siinä kalasteltiin kalakannoista piittaamatta.

Ylläolevassa kuvassa kalan pituus on sopiva saaliskalaksi (perkuulaudan pituus 55cm), painoa kalalla on runsaat kaksi ja puoli kiloa, ilman sisälmyksiä ja kiduksia. Fileeraussaanto tämmöisestä kalasta on, poski- ja evälihat mukaan lukien, yli 55%.
Varsin moni kalamies jättää(ei aina osaa) poskilihat ja evälihat irroittamatta ja näinollen kuhan maukkaimmat osat roskiin.

 



 

Tässähän näitä kuhfileitä syntyy. Noista ruodoistakin tämänkokoisesta kalasta huolellisesti irroitellen miltei kahden hengen kalakeiton ainekset kun tarkkaan tehdään.



Verkkojen solmuväleistä vielä senverran, että en pyydä alle 60mm verkoilla, siitä syystä, että siihen ei liian pieni kuha tukehdu, niin kuin esim 40 - 45mm:n verkkoon. Kyllä isosilmäiseenkin verkkoon esim pikkukuha takertuu mutta se on vapautettavissa kasvamaan. (kuvassa ahven yli puoli kiloa)
Alle 60mm verkko muuten lajittelee saaliskalojen keskikoon melko tehokkaasti tuonne kilon molemmin puolin, siis melko pieni keskikoko.
Kuha on etelä-suomalaisten järvien suuri rikkaus, kunhan me emme ryöstökalasta sitä. Luontainen lisääntyminenkin toimii jos vielä ymmärrettäisiin, että massiivinen poistokalastus ei kaikkiin järviin sovi. Sulkasääski kun on monen järven vitsaus ja raskaalla poistokalastuksella saatetaan vain pahentaa tilannetta. Ravintoketju kun menee siten, että kuha syö särkikaloja, särkikalat sulkasääsken toukkia, sulkasääsken toukat taas eläinplanktonia, joka on mm kuhanpoikasten ensimmäisen kesän ravinto. Kuorekannasta huolehtiminen, kuore on sulkasääsken toukkien tehokas vähentäjä, sen istutukset tulisi hoitaa aina kun kuorekanta alkaa vähenemään.
 Sulkasääsken toukka ja kotelovaihe

Kalastajan saapas.

Tämmöiset saappaat tuli hankittua viikko sitten. Terät kumia, varret neopreenikumia, neopreenivuorilla.

Aikanaan olin 70-luvulla Nokian saappaiden testaajana; piti löytää saappaat, jotka pitävät vettä, ovat lämpimät, eivätkä hiosta. Käytössäni oli 8 paria erilaisia saappaita. Kokonaisuus ei toteutunut. Olin aivan varma, että sellaisia saappaita ei voi olla olemassakaan.

Nyt, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin; kyllä sellaiset löytyvät. Avainsana neopreeni.

Olen nyt kyseisiä saappaita käyttänyt viikon verran; pitävät vettä, lämpimät, eivätkä juurikaan näissä olosuhteissa (+2--3) hiosta päivänkään käytössä.

Yksi ominaisuus on se, että normaalissa "kuivanmaan" käytössä varret taitetaan n 30% ja ilma kiertää paremmin saappaassa. Varren nilkkaosa on tarpeellisen kireä, askeltamisen mukavuudeksi, lesti on leveä, siis ilmava. Karkea pohjaprofiili on mahdollisuus nastoittaa.

Saapas on mielestäni mitä ihanteellisin kalastajalle; tosin hinta n 120,00€ ei ihan halpa mutta, köyhän ei kannata halpaa ostaa.

Selvyyden vuoksi; en ole missään mnainosmielisessä tekemisissä myyjän, tosin tuttavani, enkä maahantuojan/valmistuttajan kanssa, mielipiteet ovat aivan henkilökohtaisia.

Kuitenkin, mielestäni aivan huippuluokan tuote vaativalle käyttäjälle.

Ei ole kuhan tulo mallillaan.

 

Kalastuspäivän lämpötila +2,0, tuuli 1m/sw, veden pintalämpötila +4astetta.

Siinä päivän saalis. 2kg kuhaa ja 2,2kg haukea. 240 metriä verkkoa ulkona, välivedessä 180m ja sieltä se vähäinenkin kala tulee. Pohjasta, 60m, en ole saanut mitään. Pyyntipaikat syvyydeltään 6-14m. Näyttäisi kuha, se vähäkin uivan siellä 1-3m syvyydellä; ihme juttu kun muikun kutu on just kohdillaan ja muikku tuolla 3m syvyydessä ja rannassa. Kuhan poikasia ei ole kahteen viikkoon jäänyt verkkoihin, lienevät siirtyneet särkiparvien mukana ...jonnekkin, hyvä asia kuitenkin, ettei niitä verkkoon jää.
Pitänee tuplata tuo verkkomäärä ennen kuin tulevat pakkaset, aikaa tuskin enempää kuin 2-3vko. Sitten vaan odottelemaan jäiden tuloa. 

Verkonvetolaite.

Ihan heti alkuunsa; kaikissa blogeissa pääsääntöisesti kirjoittaja on ns anonyymi, ei kuvaa....ets.

Nyt korjaan omalta osaltani; tämmöisen näköinen olen. Kalastaja viimeisen päälle ja kotimaisen villikalan puolestapuhuja.

Allaolevan laitteen uudiokäyttyöön perustuen; laittelin laitteen koekäyttöön.

Se muuten toimii ja kustannukset lähes nollatasoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Auton varusteiden käyttö kalastuksessa.

Tässä näkyy, miten 3m verkko on hienosti laitettavissa "pyttyyn". En ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan, että tuon mersun karjapuskuri on mitoitukseltaan juurikin sellainen, että 3m verkon selvittely laskuvalmiiksi voisi käydä näin hyvin.
Uskoisin, että 5m onnistuisi lähes yhtä hyvin. Se tämä kalastajan elämä näköjään tuppaa olemaan ainaista keksimistä, soveltamista...jne. Mutta hyvä näin. Nämä 3m verkot kun ovat valtaosa pyyntivälineistäni, näin tämäkin "keksintö" vie asioita taas eteenpäin.
Tänään muuten viimeinen ravustuspäivä ja saalis kokonaista 28 kpl; melko pieniä, 12-13senttisiä kaikki. Alle 11cm silti lukuisasti, antaa uskoa ensi kauteen.