Kuhan pyyntikoko.

Laki määrittää kuhan alamitaksi 37cm! Aivan tolkuttoman pieni kala otettavaksi saaliiksi. Ei ainakaan sisävesissä vielä kertaakaan kutenut ja saaliskalaksi niin pieni, vaikkakin lain sallima, että sen fileeraussaantokin jää tuonne 40% lukemille. Kalan painohan tuon mittaisena on reilusti alle puolen kilon.

Tänään juuri osuin erään tunnetun kalakerhon sivuille; artikkeli käsitteli kuhan jigausta. Saaliskaloista oli kuva normaalissa styroksisessa kalalaatikossa; hyvä mittari tuo kalalaatikon leveys! Kaksi kolmasosaa kaloista, osa alamittaisia ja loppu nipinnapin mitan täyttäviä. Ei kovin hyvää pr:ää ko kalakerholle. Edelliseen kun vielä lisätään neuvo hyvistä ottipaikoista; toukokuun loppu - juhannus ja rantamatalat. Siinäpä neuvo kutukalastuksesta!

Oli aikanaan melkoinen möhläys Esko Ahon hallituksen maatalousministeriltä poistaa kuturauhoitus lainsäädännöstä v 1993. Ääniähän siinä kalasteltiin kalakannoista piittaamatta.

Ylläolevassa kuvassa kalan pituus on sopiva saaliskalaksi (perkuulaudan pituus 55cm), painoa kalalla on runsaat kaksi ja puoli kiloa, ilman sisälmyksiä ja kiduksia. Fileeraussaanto tämmöisestä kalasta on, poski- ja evälihat mukaan lukien, yli 55%.
Varsin moni kalamies jättää(ei aina osaa) poskilihat ja evälihat irroittamatta ja näinollen kuhan maukkaimmat osat roskiin.

 



 

Tässähän näitä kuhfileitä syntyy. Noista ruodoistakin tämänkokoisesta kalasta huolellisesti irroitellen miltei kahden hengen kalakeiton ainekset kun tarkkaan tehdään.



Verkkojen solmuväleistä vielä senverran, että en pyydä alle 60mm verkoilla, siitä syystä, että siihen ei liian pieni kuha tukehdu, niin kuin esim 40 - 45mm:n verkkoon. Kyllä isosilmäiseenkin verkkoon esim pikkukuha takertuu mutta se on vapautettavissa kasvamaan. (kuvassa ahven yli puoli kiloa)
Alle 60mm verkko muuten lajittelee saaliskalojen keskikoon melko tehokkaasti tuonne kilon molemmin puolin, siis melko pieni keskikoko.
Kuha on etelä-suomalaisten järvien suuri rikkaus, kunhan me emme ryöstökalasta sitä. Luontainen lisääntyminenkin toimii jos vielä ymmärrettäisiin, että massiivinen poistokalastus ei kaikkiin järviin sovi. Sulkasääski kun on monen järven vitsaus ja raskaalla poistokalastuksella saatetaan vain pahentaa tilannetta. Ravintoketju kun menee siten, että kuha syö särkikaloja, särkikalat sulkasääsken toukkia, sulkasääsken toukat taas eläinplanktonia, joka on mm kuhanpoikasten ensimmäisen kesän ravinto. Kuorekannasta huolehtiminen, kuore on sulkasääsken toukkien tehokas vähentäjä, sen istutukset tulisi hoitaa aina kun kuorekanta alkaa vähenemään.
 Sulkasääsken toukka ja kotelovaihe