Laittelin sitten särjestä, osasta saalista, halstarikalaa. Sisälmykset pois, suolaan muutamaksi tunniksi, sitten kuivaus ja halstarille.
Tuli pitää olla mieluusti koivupuusta, tulee rauhallinen ja tasalämmin hiilusta. Sitten halstari kaloineen hiilustan yläpuolelle ja kun kalat alkavat tummua ja ruskistua, kääntö.
Herkullista ja yksinkertaista; sanoisinko perinteistä suomalaista, vuosituhansia vanhaa perusherkkua. Ei mitään mausteita, särki on vaaleata, miedonmakuista ja herkullista. Pienen särjen ruodot pehmiävät kypsennettäessä aivan pehmeiksi, ainoastaan selkäruoto voi olla joillekkin liian karkeata.
Tämän päivän uutisista luin, että hyönteiset, sirkat, ....jne, ovat tulevaisuuden ravintoa. Voi, voi. Meillä Suomessa löytyy järvistä äärettömän suuri kalavalkuaisvaranto, odottaa ainoastaan ottajaansa. En minä ainakaan tule koskaan mitään torakoita ja sirkkoja syömään; ne lienevät aavikkomaiden valkuaista tai sitten vedet ovat niin saastuneita, että kaloja ei voi syödä, kuten esim Vietnam, Thaimaa ja muut kaukoidän maat. Noilla maillahan tietenkin on merenrannikkoakin mutta...se ryöstökalastus!
No, kyllähän meilläkin ryöstökalastetaan, tyhmyyttään. Vapaa-ajankalastajien Kala-atlaksessa oikein kerrotaan, että kevät on kuhan parasta pyyntiaikaa aktiivivälinein. Siis kuhan kutuaika! No, tähän tietenkin C&R-kalastukseen hurahtanut parkaisee; mehän laskemme kalan takaisin. Niinpä niin, pikkuahvenet tarvitsevat parvena vain muutaman minuutin kun kutukuoppa on tyhjennetty ja tämän "ekologisen" kalastustyylin edustajan vapauttama koiras palaa paikalleen; mädit on syöty.
Minun mielestäni kalastus on ja tulisi olla kalan hankkimista ruokapöytään/ruokapöytiin, toiminnan mittakaava kertoo sitten onko ammattilainen vaiko harrastaja-/omatarvekalastaja. Sitten kaiken tulisi tapahtua kestävän kehityksen mukaisesti, hyödyntäen kaikkia kalalajeja. Ruuaksikelpaamatonta kalaa ei Suomesta edes ole, se on vain kalanvalmistajasta kiinni.
No, koettavathan nämä "tötterötukkakokitkin"
televisiossa jotain esittää mutta haaskaavat kalan maun eksoottisillä mausteillaan.
Kyllä on ikävä aikaa, jolloin kalanvalmistusoppini perusteet sain Veijo Vanamolta ja Jaakko Kolmoselta; siitäkin on jo miltei neljäkymmentä vuotta aikaa.
Mahtavaa että joku viitsii kirjoitella näitä blogeja ja sinulla on erittäin hyvää juttua huvästä asiasta kun hyödynnät "roskakalaa" juuri hain kylmäsavu generaattorin ja alan sitä reenata sekä nyt olen alkanut harjoitella myös itse särkikalojen ruuaksi tekoa.
VastaaPoistaJoopa, joo, tuo särkikala on oikeastaan melkoisen merkittävä kala toiminnassani. Ensinnäkin sen monipuolisuus ruokapöydässä, kukot, säilykkeet, hiilikala, savukala, särkifileet ine. Kylmäsavustanutkin olen noita kookkaampia särkifileitä.
VastaaPoistaOppia tuohon särkikalojen hyödyntämiseen olen hakenut tuolta Eestin puolelta, Peipsijärveltä ja Viljandimaan järviltä, siis sikäläisiltä kalastajilta.
Tuo lemmikkieläinten herkkujen valmistaminen on kuvioissani ollut jo vuosia ja edelleenkin olen ainut ammattikalastaja, joka niitä tekee Suomessa. Valmistan siis kuivakuoretta, kuivasärkeä, kuivattua haukisiivua, kuivattuja kalannahkoja...jne.
Särkikalaa riittää meidän järvissämme ja se on maukasta ja monipuolista ruuanvalmistukseen.
Yksi ainut kalajaloste, jota en ole saanut muita syömään on kuivasärki, niin maukasta kuin se onkin.
Itse lahna/turpa kukkoa tein mutta jälkeenpäin asiaa tutkiessani valitsin kaikista löytyvistä huonoimman ja se kuivahti vaikka maku olikin hyvä. Särjestä kokeilen ja ahvenista jatkossa sekä uusiksi lahnasta. Kylmä savustusta kokeilen pääsiäisenä hauella ja kuhalla. Tähän asti virvelillä/ongella kalastellu nyt tänä talvena aloin verkoilla harrastaa kalastelua tosin järvessä jossa nyt verkkoluvat on ei kuhia ole mutta yritän ahventa haukea särkiä lahnoja yms. Talvella sitten madettakin. 8.5m rysän yritän saada pyyntiin sunnuntaina. Mielenkiintoisia kirjotuksesi olen suurimman osan jo lukenut ja loput vielä lueskelen. Että ei muuta kun uusia kirjotuksia vaan tulemaan aktiivisesti :)
VastaaPoista