Savustukset uusiksi.

Niinpä sitten päivänä muutamana tämä Mustangin sähkösavustin irtisanoi sopimuksensa. Syykin alkoi mielessäni hahmottua. Nämä kiinalaiset sähkötyöt. Ei siis kuitenkaan sovellu säilytettäväksi ja käytettäväksi ajoittain melkokin kosteissa olosuhteissa (suhteellinen kosteus yli 95%), vaikkakin katoksessa.
No, mikäpäs muu auttoi kuin alkaa miettimään uutta laitetta.
Nämä laitteet, niin kotimaiset kuin muutkin, joidenka vastukset olivat 1kw ja ylikin, automaattisesti pois. Minun mielipiteeni mukaan eivät oikeastaan ole savustimia vaan sähköuuneja, pääosa vielä ilman lämmön säätömahdollisuutta. Ei kelpaa minulle.
Vaihtoehtoja ei oikestaan Suomessa ole tarjolla montakaan edelliset poissulkien.

Savustuksen ongelmat.
Savustuksessa syntyy aika lailla PAH-yhdisteitä, siis karsinogeeneja, silloinkun savustusmateriaali (purut ja vast) palaa loppuun. Torjuntakeinona olisi vähän ennen loppuunpalamista vaihtaa purut; syntyy kuitenkin leimahdusvaara. Toinen vaihtoehto olisi aika-ajoin sammuttaa savustin; hankalaa ja ei kovin hyvin säädeltävää.
Korkeat lämpötilat savustuksessa aiheuttavat myöskin karsinogeenien muodostumista niin puruissa kuin myöskin liian tummaksi paahtuneessa tuotteessa. Näin jäävät nämä ns putkisavustimet pois.
Savustus ei saisi mielestäni olla jatkuvaa savustimen kyttäystä, savustusaika kun helposti ihan lämminsavustuksessakin; kalalla jopa 4 tuntia, lihalla jopa puolet enemmän.
Savustusmateriaalien tulisi tuottaa mahdollisimman puhdasta savua, tarjota mahdollisimman erilainen valikoima tuotteita; tammea, hikkoria, saarnea, omenapuuta jne.
Minun savustimeni tulisi mahdollistaa tuommoiset vajaat kymmenen kiloa raaka-ainetta, siis savustimen tulisi olla mahdollisimman tilava. Edellisten lisäksi savustimessa pitää pystyä pitämään automaattisesti oikea lämpötila ja sekin mahdollisimman matala. Tietoa savustushommiini olen saanut Eestin puolesta, vaikka Suomessa savustaminen on Eestiä vanhempaa kulttuuria, eestiläiset ovat mielestäni siinä huomattavasti meitä edellä. Esim tämmöinen pienimuotoinen lihan ja kalan savustaminen myyntiinkin, on siellä meitä yleisempää. Muuten Eestissäkin alkavat tämmöiset uudentyyppiset savustimet vallata tilaa. Ken jostain saa Hanno Kaskin: Kalasuitsuttamise raamat, kannattaa ostaa.
Siis vaihtoehtoja.
Tuotteitahan toisaalta on saatavilla mutta kun laitteen hintakaan ei saisi aivan pilviin karata; no, halvalla tietenkään ei hyvää saa.
Parikin laitetta edustaa ns uudenlaista savustinsukupolvea; ensimmäisenä törmäsin kriteereitäni ajatellessa tuotemerkkiin Bradley. Kanadalainen valmiste ja saattaisi olla se oikea.

Bradley original.

Tämä savustin näytti ennen ostopäätöstä; lukematon määrä mainoksia, käyttökokemuksia, testejä...ym, siltä että saattaisi harkita.
Laitteen hinta näytti asettuvan sinne n +/- 500€. Aika hintava mutta kyllä lukemani seikat myöskin vähän antoivat osaviittaa siitä, että laite olisi hintansa arvoinen. Saatavissa olisi myöskin saman valmistajan hieman isompi laitteisto mutta hintaa +150€; muodostuisi liian kalliiksi, joten...
Hankinta tuli tehtyä...
Mukana tuli melkoisesti erilaisia savustusohjeita ja saatavissa oli myöskin varsin mittava valikoima savustusbrikettejä.
Tämän savustimen erikoisuus on siinä, että on eri vastus savubriketeille ja erikseen uunille; uunin lämpötilaa voidaan säätää erillään generaattorista.
Kun nyt ensisavut sain tehtyä; innolla odottelen, josko saisin tämmöisiä tuotteita tällä uutukaisella myöskin aikaiseksi, tai ehkä vielä parempia.

Tuolla Bradleyllä onnistuu mm lihan kylmäsavustus, kalan kanssa pitää olla lisävarusteena (n 120€) hankittava savugeneraattorin ja savustimen väliin tuleva jäähdytyskanava. Kylmäsavustaessa käytetään ainoastaan generaattorin tuottamaa savua ja uunin lämmitys pidetään kiinni.

Savustin siis alkusavut tehtynä, tulevaisuus näyttää, oliko hankinta osuva.