sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Savustuslaitteen lisätuunausta

Tulipahan sitten laiteltua vähä elektroniikkaa lisää tuonne savustuslaitteeseeni;
Tämä ylempi mittari on ollut käytössä jo koko savustimen toiminta-ajan, siitä näkee savustimen lakilämpötilan.
Tämä alempi tuli asennettua tänään; siitä näkee savustettavan lihan/kalan sisälämpötilan. Oikeanpuoleiseen lukuun voi asettaa ns hälytyslämpötilan. Mittari alkaa piipata kun asetettu lämpötila on saavutettu. Joku voisi sanoa, että turhaa kikkailua; eipä olekkaan. Rasvaisen kalan/lihan sisäläpötila poikkeaa huomattavasti toisistaan. Silloinkun halutaan paras mahdollinen tulos savustuksessa; miksi ei käyttäisi nykytekniikkaa?
Kun valmistan tuotetta, miksen tekisi siitä mahdollisimman hyvänlaatuista kun tekniset seikat vielä auttavat päämäärään pääsemisessä.
Silloinkun halutaan mahdollisimman mehevää ja kuitenkin kypsää tuotetta; ylempi lämpötila kertoo maksimilämmön ja alempi tuotteen sisälämmön. Matalahko lakilämpö ja pitkä savustusaika tuottavat mehukkaan lopputuotteen ja  sitten sisälämpö kertoo kypsyysasteen. Siitä se sitten syntyy mahdollisimman hyvä tuote.
 

Taitaa tulla talvi

Tämmöiseltä näytti tänä aamuna venevalkamani, vesi älyttömän korkealla, pakkasta -9,0astetta, sumuinen järvi.
Näin mietteliään näköinen oli kalastajan ilme aamusella, vähän parani kun tuli kolme kelpo lahnaa ja kuhiakin muutama.
Nyt eletään aikaa kun uistinkalastaja on jo rasvannut kelansa, nostanut vapansa orsille, kesämökkikalastajat jo aikoja sitten lopettaneet pyyntinsä.
Nyt kysytään kalastajalta sitä jotain; kylmää, kosteata, vedet korkealla/häiritsee kalojen käyttäytymistä. Niin se vain on tuon luonnon kanssa, sopeutumista, verkot jäätyvät käsiin, näppejä palelee, sitkeyttä, periksi ei saa antaa.
Kyllä kalastaja Suomessa aina saaliinsa saa, elantonsa hankkii, kysytään vain ahkeruutta, neuvokkuutta saaliin käsittelyssä, hyviä markkinointikanavia ja laadukas tuote on paras mainosmies.

torstai 18. lokakuuta 2012

Ihan perinteistä kuivakalaa.

Tällä viikolla sitten toteutin ajatukseni perinteisen kuivakalan teosta. Tietoa sain, mistäs muualta kuin Eestistä. Katsokaahan hakusanat; vinnudus, kala vinnudus, Kalad suitsu sisse või räästasse kuivama!, särje kuivattamine.
Minäpä sitten perkasin särkiä, päät ja sisälmykset pois, suolaan; kerros suolaa astian pohjalle, sitten kalat, kerros suolaa jne. Merisuola maustettuna sokerilla ja tillillä, se toimii.
Tämmöistä se on se raaka-aine, perattu särki.
Tässä sitten maustesuolaa ja särkiä muovipytyssä. Täällä kalat pidetään vuorokauden verran ja huuhdotaan suola pinnalta pois ja ladotaan kuivausritilälle.
Kuivaus tehdään koneessa, tunti +50asteen lämmössä ja sitten pari vuorokautta +30 asteen lämmössä.
Tämän näköisiä ovat kuivatut särjet. Nauttimisresepti eestiläisittäin; kuuma sauna, kylmä olut ja suolasärkeä. On muuten maukasta.

Tämän näköistä on tuo kuivasärki kun on puukolla rapsuteltu suomut pois ja samoin evät. Eivät muuten tunnu ruodot yhtään nautittaessa. Onpa maailman maukkain pikkusuolainen kylmän oluen seurana.
Kuivakalalaatikkoani kun säilyttelen tuolla saunakamarin hyllyllä ja kun vaimo jo toista kertaa kysyi laatikon sisältöä: laitoin infotekstin kylkeen.
 

tiistai 9. lokakuuta 2012

Tämmöinen vetinen, miltei kalaton aamu.

 
 
 


Tämmöisenä sumuisena aukeni tämä syysaamu 9.10.2012.
Yksinäinen verkkojadan lippu ainoana laiskasti liikkuvana.
Tämä nuori lokki on hamasta harmaasta poikasasustaan lähtien päivystänyt pyydysreissuillani; toki kaverilleni sorvan, pari heitän kaveruuden merkiksi.
 
Tämän näköiseksi muuttui venerantani sankka kuusikko kahden ämmän jälkeen; ensimmäisenä runsas vuosi sitten syysMYRSKY, sitten kesällä tuli toinen ämmä, MOTO. Jälki oli sitten tämännäköistä, ammottava aukko metsikössä.
Tänään ei kalajumalani hymyillyt, miksi hymyilisikään; kuoleva kuu, ei sille kukaan mitään voi, ei tule kalaa. Kolme pientä kuhaa, noin puolikiloisia ja virkeitä; tervemenoa kasvamaan. Katiskoista tuli muutama sorva ja kilon verran särkeä. Meidän kanat saavat kuivattua kalarouhetta.
Mielenkiintoinen asia muuten; kokeilun vuoksi pidin 55mm verkkojataa (60m). Tuli tuommoista +kilo kokoista kuhaa, kaikki hyvin hengissä, sitä pienemmät samoin. Isompia irroitellessa kiinnittyi heti huomio siihen, että kiinnijääneelle kalalle ei tullut kiduskansien yli havaslankoja, tällöinhän kala ei olisi pysty hengittämään ja tukehtuu. Pienemmät taasen olivat uineet lankaa/lankoja suuhunsa ja sitten pyöräyttäneet itsensä pussiin mutta hyvin selvisivät vapauttamiseen asti. 50mm solmuväli, tai sitä pienempi taasen olisi aiheuttanut melkoisen tehokkaasti niin pienen silmän, että ainakin tuommoinen 800-1000g kuha olisi tukehtunut. Siis tuo vähintäänkin 60mm solmuväli tai isompi olisi selkeästi paras ja niinhän se käyttöverkoissani on. Kalaa tulee vähemmän mutta isompia, liian pienet eivät tukeduta itseään kiinnijäätyään ja näin on hyvä, kappalemäärä vähenee, kilomäärä lisääntyy. Meidän vesillämme on muuten 55mm solmuväli alin tai sitten 26mm ja siitä pienempi.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Se liikkuu sittenkin vielä pinnassa...kuha.

Monia viikkoja olen tavoitellut kuhaa tuolta syvistä vesistä; ei sanottavaa tulosta. Sitten rupesi kiinnostamaan miksi 6m korkeissa verkoissa saattoi olla päivässä puolen tusinaakin alle kiloista kuhaa ja aivan yläpaulan tuntumissa. Veden lämpötila 20cm pinnasta +9astetta, kaikuluotaimen mukaan.
Siispä verkot ns väliveteen, n metri pinnasta kohojen varaan ja avot, jopas alkoi tulemaan. Neljä kuhaa eilen ja suurin (kuvassa) 5,7kg.
Saxi-katiska tuntuu pyytävän hyvin kunhan vain muistaa aina laittaa vaaleata leipää syötiksi; ko katiskan nielurakenne on todella tehokas. Kaksi vastakkaista nielua ja puolet nielusta aivan ohutta havasta, langoilla säädettävät nielut. Toimii.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Uusia pyydyksiä/hoitokalastusta.

Tämmöisiä Kivikankaan markkinoimia jättikatiskoita, nimeltään saxi, lähti muutama pyyntiin. Koko 130x80x80, solmuväli 13mm, siis vaakasuoraan asettautuva silmä ei sinällään pyydä, kaksi nielua ja korkea kynnys kalalle palata takaisin.
Huomenaamulla nähdään.
Perusasiana olisi särkikalan hoitopyynti ja samalla sopivat särjet omaksi tai asiakkaiden herkuksi.