keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kesäaamuista ahvenenpyyntiä.

Tämän näköistä 9.7. klo 05.30. Järvi Tammelan Saloistenjärvi; ei kesämökkejä, aitoa erämaajärven tunnelmaa. Täällä kuikkakin huutelee. Saaliskaloiksi saadaan isoja ahvenia, lahnaa, siikaa, isoja särkiä, haukea luonnollisestikkin.

Tässä kalamiehen työväline; kaikuluotain. Uskomattoman hyvä apuväline, etsittäessä kalaparvia ja mahdollisia kookkaita petokaloja. Tämän avulla etsin pohjasyvänteet, ns "penkkapaikat" jne. Näin helteellä kalaparvien tavoittaminen on todella haasteellista joskaan ei koskaan helppoa.
Tämä välineeni on halvimpaan hintaluokkaan kuuluva mutta se välittää juurikin sen infon, mitä tarvitsen. Pitää vain opetella lukemaan sitä.
No niin; jossain aiemmassa jutussa kiistelimme siitä, otetaanko verkot kaloineen ja selvitellään vasta maissa, kotona ehkä.
Oma tyylini on, että jokainen kala otetaan erikseen jo veneessä verkosta, tainnutetaan ja verestetään ja loppuhommana suolistetaan. Sitten kalat jäärouheeseen ja lähtö kotiin verkkojen kera tai ilman. Jokaisen arvonsa tuntevan kalastajan ykköskriteeri on huippuluokan villikala, oikein käsiteltynä ja laadukkaana asiakkaalle asti. Jokainen pystyy kalastamaan, saamaan kalaa mutta oikea kalankäsittely ja laadukas saalis; siitä tunnistetaan ammattitaitoinen kalastaja. Kalastajan kun tulee hallita koko tuotantoketju; pyynti, saaliinkäsittely, saaliin jatkojalostus, markkinointi ja myynti.
Kuvassaolevan puolikiloisen ahvenen irroittelu muuten kesti lähes puoli tuntia mutta yhtään lankaa ei katkennut; kiitos "virkkuukoukun". Kalastajan tulee olla äärimmäisen kärsivällinen välineitään ja saalistaan käsitellessä. Pienkalastajalle verkot ovat kalliita, saaliit  vähäisiä mutta kun vähäisestäkin saaliista on saatava edes kohtuullinen tuotto; hyvät välineet ja huippulaatuisesti käsitelty saalis takaavat kohtuullisen tuoton.
Päivän saalis oli I-luokan ahventa n 8kg, 5kg kookkaita lahnoja, pari runsaan kilon siikaa ja särkeä parisen kiloa(särki päätyy purkkiin ja graavattavaksi). Saaliin arvioitu rahallinen arvo hieman päälle parisataa euroa. Ei runsasta rahantuloa mutta minulle riittää.
Ammattitaitoisen ja saaliistaan huolehtivan pienkalastajan tuote on lähiruokaa parhaimmillaan. Poliitikot liturgioineen lähiruoasta tarkoittavat aivan muuta kuin esim marjojen, yrttien ja sienien keräilijän sekä kalastajan tuotteita; me olemme heille liian marginaalinen ryhmä, tuotamme liian vähän. Kumpi sitten on parempi; bulkkia paljon vaiko laatukalaa/-keräilytuotteita vähemmässä määrin?
Lopuksi ja selvennykseksi; päivän saaliin hankinta alkoi klo 05.00 ja saalis oli jäitettynä kotikylmiössä klo 12.30, siis 7,5tuntia saaliin hankkimiseen; vielä pitää savustaa osa ahvenista, fileerata loput vakumiin ja pakkaseen, samoin lahnojen savustaminen ja siikojen fileeraus ja mahdollinen pakastaminen, särjetkin, vaikka kotikäyttöön tulevat, käsiteltävä nekin. Huomiselle ei käsittelemätöntä kalaa saa jäädä.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kun ei muuta niin ahventa.

Keskiviikko 3.7. klo 06,50. Ahvenverkkoja kokemassa. Viikkoja jatkunut itä-pohjoinen tuuli on karkotellut kalat melkoisen tehokkaasti; siispä ahventa jahtaamaan. Ajelin edellisiltana kalustoni lähijärvelle; karu, tummavetinen mutta kirkas erämaajärvi. Ei kuhaa mutta siikaa, ahventa ja lahnaa runsaasti. Laitoin neljä 35mm x 0,17 x 3 x 60 verkkoa, punainen monofil.
Jo ensimmäinen verkko antoi yllänäkyvät puolenkiloiset, kaikkiaan pulisen tusinaa ahvenenjörrikästä. Ahventa näkyi tulevan niin selkäkareilta, kuin parista metristä rantalumpeikkojen edestä. Kaikenkaikkiaan tuota melko kookasta ahventa kertyi yli 15 kg.
Siikaa en tavoittanut ja silmäkokokin ko järven siioille oli liian tiheä.
Nyt sai savustuspönttö sisuksiinsa ahventa ja asiakkaani myöhemmin herkullista, tuoretta ja todellista lähiruokaa; kotimaista villikalaa. On se tuommoinen runsaan puolenkilon ahven todella herkullista, valmistitpa sen miten vain.