tiistai 29. toukokuuta 2018

EU-määräykset, maakohtainen toteutuminen.

Tulipa ihan henkilökohtaisesti vierailtua muutama päivä sitten paljon hehkutetulla Tallinnan Kalaturgilla. Siellä tunnelma lauantaipäivällä oli kyllä ihan hieno; lämpötila + 23 astetta, merituuli hieman vilvoitteli.
Sisääntuloportti Kalaturgille
Tässä aivan normaali tapa myydä kalaa; huom, ei kylmälaitteita, ei jäitä, vain karkeata suolaa pyöreän kalan päällä.
Suitsukalaa, ei kylmälaitteita. Laatikotkin haalistuneesta väristä päätellen kohtuullisen iäkkäitä.
Hieno nälöala merelle suoraan Kalaturgilta.
Yksi kalastusaluskin sentään kaijassa.
Kyllähän miljöö mielestäni oikein hieno on; kuitenkin, toripäivä kerran viikossa lauantaina; pyöreä myymätön kala. Suitsukalaksi tietenkin ja viimeistään seuraavana lauantaina myyntiin ja ehkä vielä seuraavanakin tai sitten myydään marketin kalatiskiin.
En muuten koko alueella nähnyt kuin yhden sähköistetyn myyntivaunun.
Ilmiö on hyvin samanlainen kaikkialla kalan myynnissä toreilla ja markkinoilla.
Se kalan tuoreus;??
En kritisoi etelänaapurimme EU-säädösten tulkintaa, vielä heikompaa käytännöt ovat, mitä etelämmäs ja lämpimämpään mennään.
Suomessa vaaditaan katkeamaton kylmäketju; niinköhän tuontikalassa lienee, kotimaisessa säädökset ja noudattaminen ovat todella tiukat ja lipeäminen aiheuttaa melko helposti myyntikiellon.
Kalasytuskauteni alkaa poikkeuksellisesti parin päivän päästä; syynä tekniset ongelmat kuljetuskalustossa. Eiköhän se minunkin kalastukseni sentään vielä ala entiseen malliin.











perjantai 4. elokuuta 2017

Särkikalasäilykkeiden tekoon uusi laite.

Tämmöinen miniuuni tuli hankittua; hollantilaisvalmisteinen Bestron uuni. 800W ja lämmönsäätö 100 - 200 astetta, kellokytkimellä. Siis käyttö 3,4A, ei mitenkään paljon jos vertaa normaaliin sähköuuniin., n kolmannes ja lopputulos sama.
Pitihän sitä kokeilla; purkkiin särkiä ja öljyä ja sitten 120 asteen kuumennus kolme tuntia (Rexa-purkki).
Tuossa sitten lopputulosta; öljyä tuli liikaa mutta lämmitysaika paljon alle ohjearvojen. Kalasta tuli mureaa ja mehukasta, palat säilyttivät muotonsa. Siis entiset painekeitinarvot eivät oikein päteneet, eivät netistäkään löytyneet ohjeet. Testiannoksen tein käyttäen vain kalaa ja öljyä; ei mausteita. Rexa-purkin tarkastelu osoitti, että purkki sulkeutui todella tiiviisti (ilman työkalua ei auennut), kuten mainittu kalojen muoto säilyi, silti ruodot olivat pehmenneet aivan syömäkelpoisiksi.
Kuvassa uuni avattuna; pieni toki mutta kolme 0,4ltr Rexa-purkkia mahtuu. Ainut ongelma on, että kellokytkimen maksimiaika on vain 60 min; joten päiväsaikaan vain voi värkkäillä.
Kolme 0,4 ltr purkkia on riittävä, jos enemmän tarvitsen, uusi satsi.



perjantai 7. heinäkuuta 2017

Kalastusbyrokratiaa.

Viime viikolla sitten ELY-keskuksesta tuli kirje; kaikki kalastusveneet (ammattikäyttö) on rekisteröitävä. Mikäs siinä sitten auttoi. Tein ilmoituksen ja sitten tuli lisenssinumero ja rekisteritunnus.
Kyllä olisin pärjännyt ilman rekisteröintiäkin, no tulihan sekin sitten tehtyä.
Tuo tunnus KAL, tarkoittaa sisävesialusta ja numerotunnus lisenssin järjestysnumeroa.
Onhan siinä se hyvä puoli, että veneen identiteetti varmistuu, samoin omistaja; ihan mahdollisten varkaustapauksien vuoksi ja toivottavasti korottaa kynnystä varastaa vene.
Nyt sitten tämmöisellä pienkalastajalla on tuo rekisteröinti plus sen lisäksi kuukausittaiset saalisilmoituksen. Paperityötä riittää.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Päivitystä s-perämoottorijärjestelmääni.

Torqeedon alkuperäinen 2-lapainen potkuri sai luvan väistyä ja tilalle tuli suurempi 3-lapainen. Seuraus oli se, että nyt veneen nopeus lisääntyi 20% ja ei enää tarvinnutkaan käyttää 3-tehoa (2-teholla nopeus jopa hieman parempi kuin alun perin), siis akkukapasiteetti riittää pidempään; ei tosin kesken ole koskaan loppunut.
Nyt kun järjestelmälläni; aurinkosähkö, uistelumoottori ja päämoottori, on käyttötunteja kertynyt jo enemmänkin, aivan uskomattoman hyvä kombinaatio.

torstai 11. toukokuuta 2017

Uusi jääkone.

Tuli sitten hankittua uusi jääkone kun kyllästyin noiden "kylmä kallejen" kanssa pelailuun.
Tämmöinen, saksalaisen Klarsteinin markkinoima Login. Miltei sama kuin se vanha Princes, toivottavasti toimii pidempään.
Tässä tämä mekanismi, samalainen kuin Princes-jääkoneessa.
Testasin; seitsemässä minuutissa teki 9 kpl jääpaloja, tuotto prosyyrin mukaan 12kg/vrk.
Tarvitsen kerralla vain tuon korillisen, 300g/kalastuspäivä, joten kovin koville kone ei joutune.
Jäät ovat tuiki tarpeellisia näin kesän tullessa, että kylmäketju säilyy.
Testailin eilisen ja tämän aamupäivän ajan koneen toimintaa; valmistaa pienimmällä asetuksella juuri sopivan kokoisia jääpaloja.
Mielenkiintoinen asia muuten on tuon basketin täyttymishälytys; se perustuu lämpötilan laskuun. Anturi  näkyy ylläolevassa  kuvassa oikealla alhaalla. Kun kone toteaa säiliön olevan täynnä; toiminta keskeytyy kunnes olet tyhjentänyt säiliön ja sittenkin uusien palojen tekemiseen pitää kannen olla auki n 10 min, että lämpötila nousee.
Käsiteltävyydeltään ja ohjelmoinniltaan kone tuntuu tosi simppeliltä ja hintaluokkakaan (309,00€) ei mielestäni kallis.



perjantai 28. huhtikuuta 2017

Näin se kevätkalastus alkaa.

Niin se alkoi meilläkin; kolmisen viikkoa myöhässä, alkaakohan äijä tulla vanhaksi?
Tästähän tuo alkaa; huomatkaa, ei polttomoottoriperämoottoria. Kaikki pelaa aurinkosähköllä. Torqeedo on siirtymistä varten ja Min-kota manöveeraukseen.

Siinä ne nyt sitten ensimmäiset verkot pyynnissä. Kyseessä muikkuverkot. Saa sieltä tulla ahventkin ja muutakin kalaa, kaikki kelpaa.
 

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Sunnuntaiaamu Kaukjärvellä.

Tämmöiseltä se tänä aamuna näytti kalastajan työmaa. Pilkille lähdin, koska ahvenkukkoa teki mieli.


Tämmöiseltä se sitten näyttää maailma jään alla. Ylhäällä näkyy pikkukalaparvi tuolla keltaisen alareunassa. Pilkki näkyy tuolla hieman alle seitsemän metrin. Pohjalla näkyy elämää ja kalansaantitoiveita, tuo sininen viiva, jossa noita möykkyjä näkee.
Kalaa kyllä tänään liikkui, muutaman sainkin mutta laiha oli saalis hyvistä apuneuvoista huolimatta.
Tuo kaikuluotain on kyllä mainio välinen pilkkiessäkin, ei tarvii niin paljon niitä reikiä kaivaa jos muutamassa reiässä edes hiukan elämää näkyy.
Joku minulle kommentoikin; aivan hyödytön vehje. Ehkä niin mutta kyllä se lisää mielenkiintoa enemmän kuin ihan siihen reikään tuijottaminen. Oikeastaan tuo kaikuluotain itseasiassa koukuttaa kun ei raski lähteä reiältä pois jos vähänkin liikettä näkyy.