torstai 31. toukokuuta 2012

Särkeä

Ylläolevissa kuvissa on takuutuoretta särkeä. Fileerattu ja pakattu vakuumiin alle kaksi tuntia noston jälkeen. Siis huippulaatua.
Fileerattu särki n 250g ylöspäin; ei ruodon ruotoa, maukasta paistettuna, savustettuna, graavina (muista pakastaminen) ja kelpaapa kalakeittoonkin, puhumattakaan kukoista ja vastaavista tuotteista.
Miksei kelpaa kuluttajalle; syy on osin kalastajan. Särki muuten ylläolevasta koosta ylöspäin on erittäin lihakas ja maukas kala, vaan kun ei ole tarjontaa.
Valitettavasti pyöreän kalan käsittely alkaa olla katoavaa kansanperinnettä ja siinä olisikin pienkalastajan markkinarako.
Meillä mm särjestä ei jää mitään kompostiin; fileet ruuaksi, fileerauksen oheistuotteet sisälmyksineen kuivataan ja menevät maatiaiskanojemme valkuaislähteeksi, siis mitään ei jää särjestä hukkaan.
Rantarysä pyyntiin asetettuna.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Oletkos maistanut?

Tässä melko harvinainen saalis lahnojen seurana; kiloinen ruutana. Aivan uskomattoman herkullinen savukala, harvapa vain on maistanut.
Kuvassaoleva ruutana on ns järviruutana, karpin sukulaiskala. Erotuksena lampiruutanasta, pienestä särjenmuotoisesta, järviruutana kasvaa jopa kolmikiloiseksi.
Uskomattoman hyvä lämminsavustettuna, vaan mistäpä sitä saa. Voin sanoa, se on kovin vaativa kalastettava. Arka kala onkimiehelle ja muotonsa vuoksi verkkomihelle haasteellinen.
Virallinen ennätysruutana on saatu Nummi-Pusulassa ja paino oli 2,7kg ja vieläpä hieman päälle.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Keväinen aamu.

Kyllä tuo kalamiehen keväinen aamu on parhainta aikaa vuodessa. Peilityyni järvi, miltei kolean raikas aamuilma, mistään ei kuulu muuta kuin lintujen ääntelyä. Harmaahaikarakin, kalakaverini, oli jo saapunut muuttomatkaltaan, vähän normaalia myöhemmin tosin.
Kevät on lahnan, hauen, kuhan ja särkikalojen aikaa. Särjenkutu tosin on vasta edessä, iso lahna kutee jo nyt.
Juhannuksen lähestyessä alkaa rysästä nousta lihavaa särkeä savu-, graavi-, kukko- ja kylmäsavukalaksi. Suurta herkkua, valitettavasti suuri osa suomalaisista ei syö kalaa vaan kasvatettuja lammikko/kassipossuja. Oikea kala maistuu kalalta ja on takuulla tuoretta ja ainakin minulla saaliin paikka ja nostoajankohta tarkasti tiedossa. Tänäänkin koko saalis oli alle kahden tunnin fileerattu ja pakattu vakuumipusseihin annospaloina, osa suoraan asiakkaalle, osa pakasteeseen.
Tänäänkin nuo 80mm, 4x015, 3m ja 75m pitkät verkot antoivat mukavan lahnasaaliin, keskipaino 1,5-2kg; ei ole meillä lahna kääpiöitynyt.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Pannuvalmista kalaa.

Näin jalostettua kalaa haluaa nykypäivän kuluttaja. Kuvassa kuhaa annospakkauksissa, vakumoituna 200-250g pakkauksissa. Lienee aivan sama, mistä kalasta on kyse.
Suoraan pannulle valmiina; nykypäivän trendi.
Näin valmistan kalan asiakkaitteni käyttöön; joko tuoreena tai pakastettuna. Aina käsittelyn ja saantiajankohdan välillä on korkeintaan 2-3 tunnin viive. Kalat verestetään veneessä heti verkosta/rysästä tms saatuna. Sitten käsittely ja asiakkaalle joko suoraan tai sitten pakasteeseen. Laatu on ehdottoman ykkösluokkaista.
Kyllä pienet saaliit kalastajan tulee valmistaa mahdollisimman valmiiksi saadakseen rajoitetulle saaliilleen kate kohdalleen joka tapauksessa.
On aivan järjetöntä myydä tukkuun/kalakauppiaalle, n 75% pienempään hintaan. Aivan eri asia sitten ovat nämä suuria saalismääriä keräävät tehokalastajat, lähinnä merialueilla; heillä ei luonnollisestikkaan ole mahdollisuutta jalostusasteen nostamiseen, on myytävä tukkuun pilkkahinnalla ja pyrittävä lisäämään saaliin määrä.
Pienehkö saalismäärä, korkeampi jalostusaste; lopputulos riittää, ainakin minulle; tulen hyvin toimeen.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Lahnaverkosta

No, kävipä tänä aamuna niin, että eilen asettamiini 80mm lahnaverkkoihin olikin takertunut melkoinen vonkale;
Kuhamamma, paino 8,5kg ja pituutta vain 75cm! Oli senverran huonossa "hapessa", että vapauttaminen ei olisi tullut kyseeseen. Mätiäkin otin sitten talteen 0,5kg.
Komea saalis mutta hieman harmittaa kun oli tarttunut jo alkuillasta verkon yläpaulaan ja siinä menettänyt elinvoimansa; vain vaivoin sain verestettyä.
Niin vahva kala tuo suurkuha on, että 4x0,15 multimonofil oli katkennut paristakin silmästä. Vatsalaukku oli aivan tyhjä, kudulle oli menossa, vaan ilmeisestikkin liian houkutteleva saaliskala näköpiirissä koitui kohtaloksi.
Lahnaa tuli hyvin, suurin 2,2kg; ei ole meillä lahna kääpiöitynyt.
Asiakkaani saavat tänään savustettua lahnaa ja tuoreesta raaka-aineesta. Toki kotiinkin jää ja pitääkin; elettävä se on kalastajankin.
Vaimo se eilen laitteli pihvejä; en kysynyt vaan maistoin, herkullista. Oli tehnyt pakastetusta madefileestä.
Se tuo kalavalmisteen säilöminen kannattaa; aina on otettavaa pakkasesta, purkistakin, kun kala on käsitelty ja pakastettu alle kahden tunnin ylösnostosta, verestetty heti veneessä; edullista ja laadukasta kalavalkuaista.
Ruuan raaka-ainehinnat senkun nousevat, kalan vielä vauhdikkaammin; nyt viimeinkin suomalaisen kotitarve-, sivuammatti- ja ammattikalastajan pitäisi herätä täällä sisävesillä.
Ei muuten ole olemassakaan roskakalaa; on vain kalastajia, jotka eivät ymmärrä millainen miljardiomaisuus Suomen järvissä uiskentelee odottamassa vain ylösnostoa ja pääsyä lautaselle.

lauantai 12. toukokuuta 2012

Huumoria..luontoa

Hyvää huomenta ja aamuhymyjä.
Meilläpä on pihaorava, joka on kiinnostunut kalastuksesta ja välineistä.
Ihan noin tarkkaan tutkii, olisivatkohan köysipujokset oikeaoppisesti tehty.
Niin, ja pitäähän sitä noita välineitä oikein tarkemminkin tutkiskella.
Ylläolevat pihaoravan touhut on otettu äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa, käsivaralta zoomattuna ja nousevan auringon valon ja varjojen leikkiessä.
Niinkuin näkyy, ei tämä kalastajan piha pärjäisi "kaunispiha" kilpailuissa mutta täällä eletään ja viihdytään...kaikki.

perjantai 11. toukokuuta 2012

Kevään ensimmäinen...

Tässä se sitten on, kevään ensimmäinen lahna; painoa kaunokaisella on 1,5kg.
Savustin siis: Ensimmäiseksi suolistin, kidukset pois, sitten vatsaonteloon merisuolaa, astiaan pohjalle suolaa ja lopuksi kala siihen ja päälle runsaasti suolaa. Annetaan olla viileässä n 4 tuntia.
Kala otetaan savustukseen. Kala kuivataan huolellisesti talouspaperilla vatsaontelosta ja luonnollisesti myöskin päältä.
Voidellaan savustusritilä pellavaöljyllä, samoin kala molemmin puolin, ei sisältä.
Savustuspurut uunin pohjalle ja purujen päälle kolme sokerinpalasta. Lahna uuniin ja kansi kiinni.
Tämänkokoinen lahna, jolla on melko paksu suomupeite, tulee savustaa hyvin tummaksi; siis minun makuni mukaan; valinnanvaraakin on.
Kun kala on valmis, asetetaan kala sanomalehdellä vuorattuun matalaan pahvilaatikkoon, kalan alle luonnollisestikkin leivinpaperi. Kanneksi pahvia ja kalan annetaan "vetäytyä" n tunnin ja sitten herkuttelemaan.
Tärkeätä on kalan raakakäsittelyssä, siis perkauksessa on, ettei vedestä noston jälkeen enää vettä käytetä; talouspaperi on keksitty.
Jos pyydettyä, savustettavaksi tarkoitettua kalaa pestään vedellä; sisäontelo alkaa välittömästi imeä itseensä vettä ja kalasta ei saada sellaista kiinteälihaista lopputulosta vaan se jää vetiseksi ja se savukalana ei ole herkullista.
Vinkki: Kalan saa helposti ritilästä ehjänä ulos, laittamalla kalan säilytyslaatikko leivinpapereineen ja sanomalehtineen nurinpäin kalan päälle; kipataan ympäri ja kas kaunokainen on ehjänä ja siistinä laatikossa nahan rikkoutumatta.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

"Roskakalan" pyynti pääsi alkuun.

Tässä sitä; muikkua, salakkaa, pikkulahnaa ja kutevaa särkeä. Tämä tämmöinen saalis vaan ei kelpaa kenellekkään.
Muikkua liian vähän ja muuta kalaa seassa liian kanssa.
Minulleppa kelpaa. Muikut ja pikkusärjet erottelin, n kilon verran; tänään kalapataa silavan ja perunan kera, loput kilosta perkasin ja savustin.
Saalista kaiken kaikkiaan 3x60m:n verkosta, silmäkoko 12mm, runsaat  parikymmentä kiloa.
Muun osan savustin ja kuivuriin, lemmikkieläinten herkuksi, hintaan 40,00€/kg. Valmista tuotetta n 13kg.
Poistokalastajan saalis Suomessa päätyy, joko minkinrehuksi: 10 snt/kg, suurin osa kompostiin. Järjetöntä.
Pienestäkin saaliista saa ihan hyvän katteen työllä ja vaivannäöllä; mm markkinointi.
Kutusärki on tällä hetkellä lihavaa ja paksua, muikku samoin. Uskomattoman rikas luonnonvara; ei vain osata hyödyntää edes omaan pöytään.
Ette vaan ehkä usko, mutta särkipata on hieno herkku; tänään taas todistettu.
Kuhaakin tuli mutta se päätyi fileiksi ja myyntiin.