Kalanistutuksista

Näin kevään ollessa lähinnä "rospuuttovaiheessa", muutamia ajatuksia kalanistutuksistamme. RKTL laatii yleissuunitelmat ja suositukset istutuslajeista, kalastusalueet taas valitsevat istutuslajikkeet ja osittain istutusalueetkin.
RKTL:n suositushan on, että suosittaisiin istutuksissa nimenomaan vesistön alkuperäislajeja ja huomioidaan uhanalaisuus sekä mahdollinen uudestaan kotiuttaminen.
Vaan mitenkäs onkaan päässyt käymään? Kirjolohi on näköjään saanut suhteettoman suosion istukkaana! Tulokaslaji, joka häiritsee esim koskissa omien alkuperäisten lohikalojemme lisääntymismahdollisuuksia.
Kirjolohellahan vesistöissä ei ole minkäänlaista kalastustaloudellista merkitystä; sen paikka on kasvatuslammikoissa, jos sielläkään likaamassa vesistöjä.
Kirjolohenkalastushan on pelkästään viihdekalastusta, usein vailla saalisarvoakaan (C&R-kalastus, tämä jenkeistä apinoitu hömpötys)
Nyt kun kirjolohen luontaisesta lisääntymisestäkin vesien lämpenemisen vuoksi, on orastavia merkkejä. Nyt pitäisi ehdottomasti laittaa jäitä hattuun.
Mm kirjolohen korvaajaksi pitäisi virtavesiin ottaa ehdottomasti toutain, oma alkuperäinen lajimme.
Tulokaslajit.                   
Kirjolohi.                                                                                                                     Yksi turhimmista istutuskaloistamme. Tulokaslaji. Ei ilmeisesti lisäänny mutta häiritsee luontaisten lohikalojemme lisääntymistä.

kirjolohi ("Kekkosen kirous")
Peledsiika.
Lähinnä pelkkien istutusten varassa oleva tulokaslajimme. Lisääntyy kyllä luontaisesti mutta edustaa melko vähäistä arvoa kalataloudessa.

peledsiika
Alkuperäisiä lajejamme.
Lajeja, jotka ovat vesistöissämme esiintyneet/esiintyvät ja uudestaan elvytetyt istutusten ansiosta. Lisääntyvät luontaisesti. Ankeriasta esiintyy kyllä luontaisesti ja se edustaa kalataloudellisesti merkittävää tuki-istutuksin elvytettyä alkuperäiskalaamme.

ankerias
Toutain.
Virtavesiemme alkuperäiskala, taloudellisestikkin merkittävä kala. On tuki-istutuksin saatu siirretyksi moniin vesiin lisääntyväksi kannaksi. Olisi sopiva kirjolohen korvaaja.

toutain
Nieriä.
Muunnos, Saimaannieriä.
Erittäin uhanalainen lohikalamme, relikti Vuoksen vesistössä. Poliittisista syistä kanta on päässyt taantumaan. Ei ole ollut poliittista tahtoa saada aikaan täysrauhoitus. Täysrauhoitus takaa sen, että sivusaaliinakaan kalaa ei kovin herkästi oteta saaliiksi. Uusi kalastuslakimme sai sentään viimein rauhoituksen aikaiseksi Vuoksen vesistössä. Hyvä edes niinkin.

saimaannieriä
Vieraslajeja nämäkin.
Vieraslajeja, jotka voivat jo nykyisin lisääntyäkkin. Esim karpin kohdalta on lisääntymishavaintoja mm Vuoksen vesistössä Imatrankosken alapuolella.
Karppi.
Toki vieraslaji mutta ei ravinnonhankinnassa eikä kutukäyttäytymisessä häiritse muita kaloja.
Kookkaana kalana, aikuispaino useita kiloja, jopa yli kymmenen kiloa. Käyttää ravinnokseen esim sulkasääskiä ja niiden toukkia; monen rehevän järven riesa on nimenomaan sulkasääski. Kala käyttää, johtuen suuresta koostaan ja suunsa rakenteesta, tehokkaasti hyödykseen pohjaeliöstöä, haitallisia enimmäkseen.
Karppi on monen rehevän järven kalaston rikastuttaja.
Karppi on kalataloudellisesti arvokas kala, ei kuitenkaan Suomessa arvostettu.

karppi
Suutari.
Suutari on myöskin kookas ja kalataloudellisestikkin arvokas laji. Meillä ei sitä erityisemmin arvosteta mutta se on todella maukas kala. Lisääntyy luontaisesti.

 

suutari

Puronieriä.

Puronieriä on tulokaslaji, istutuksin tänne tuotu. Lisääntyy luontaisesti mutta samoissa purovesissä häiritsee alkuperäistä purotaimenta eli tammukkaa. Puronieriän kalataloudellinen arvo on vähäinen kalan pienestä koosta johtuen. 





puronieriä

 

Edellämainittuja seikkoja tässä pohdiskelin ja olen pohdiskellut vuosien ajan. Myönnettävä on, että ajatelmani ovat lähinnä ansiokalastajan, pienkalastajan ajatuksia, joku voisi sanoa, yksipuolisiakin.

Toisaalta, meillä tulisi kalastomme suhteen pyrkiä pyynnissä ja käytössä kohdentamaan enemmän runsaasti lisääntyviin kalakantoihin ja mielellään sieltä ravintoketjun alapäästä alkaen.

Karppi muuten kalana on maailmanlaajuisestikkin merkittävä ruokakala; tosin kasvatettuna valtaosin.

Särkikaloissa meillä on valtavasti potentiaalia hyödyntää lajistoa. Kuore tulisi saada jälleen ruokapöytiin; se on varsin maittava kala.

Sisävesien kalaston vääristämiskäytännöt tulisi saada kuriin. Troolaus ehdottomasti ruotsalaisen mallin mukaan sisävesillä kiellettävä. Rysä-, nuotta- ja verkkopyynnillä on riittävä ruokalan saanti turvattu. Minkitarhoille ja rehuteollisuuden käyttöön sisävesikaloja ei saa päätyä. Kalastajan tulee saada kalastaan kunnon hinta järkevin pyyntiponnisteluin.

Kevättalvista rysän kunnostamista.

 



Nuottausta Säkylän pyhäjärvellä.